Kulttuurilautakunnassa toimiessani olen joskus miettinyt,
miksi merkittävät naantalilaiset kulttuuritoimijat Naantalin musiikkiopisto ja
Naantalin opisto eivät ole kulttuuritoimen tulosalueita, vaan kuuluvat opetukseen
ja kasvatukseen. Tämä ihmettely johti ajattelemaan erilaisia tapoja järjestää
kaupunkilaisten vapaa-ajan palveluja.
Joissakin kunnissa, lähelläkin, on yhdistetty
vapaa-aika-, nuoriso- ja liikuntatoimi sekä kulttuuritoimi sekä musiikkiopisto
ja kansalaisopisto yhdeksi kokonaisuudeksi. Näin on voitu esimerkiksi
suunnitella palvelustrategiaa elinkaariajattelua pohjalta lähtien siitä, mitä
palveluita kuntalainen elämänsä eri vaiheissa tarvitsee. Nyt kun Naantalissakin
on tarvetta etsiä säästökohteita ja tehostamisen paikkoja, mietin, voisiko
tältä tontilta löytyä mahdollisuuksia tuottavuuden lisäämiseen ja palvelujen
kehittämiseen.
On kokemuksia siitä, että yhdistetyssä kulttuuri- ja
vapaa-aikatoimessa tulosvastuun ollessa yhteinen, yhteistyötä yli toimintojen rajojen
tehdään ihan eri tavalla kuin toimintojen ollessa erillisiä. Voidaan tuottaa
palveluja riippumatta siitä, onko jokin kulttuuria, liikuntaa vai nuorisotointa
eli tuottaa tekemistä, kerhoja, tapahtumia, kursseja ”poikkitaiteellisesti”.
Esimerkiksi Raumalla kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi
vastaa kaupungin kirjasto-, kulttuuri-, liikunta-, matkailu-, museo- ja
nuorisopalvelujen hoitamisesta sekä musiikkiopiston ja kansalaisopiston
antamasta opetuksesta sisältäen kuvataidekoulun.
Yhdistynyt kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi palvelee
kaikkia kuntalaisia arjessa, ihan tavallisissa asioissa, nuoria, työikäisiä ja
senioreita. Yhdistämisen kautta voidaan poistaa päällekkäisyyksiä, tehostaa
hallintoa ja vapauttaa resursseja palvelujen tuottamiseen. Henkilöstö voi
työskennellä monipuolisemmin yli ”toimiala”rajojen. Saattaapa säästöjäkin
syntyä. Ja ennen kaikkea – voi syntyä uusia tapoja palvella kuntalaisia. Ja kun
Naantalissakin on pohdittu kulttuurilautakunnan painoarvoa, niin eikö tällaisen
kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan painoarvo olisi selvästi merkittävämpi. Se
poistaisi myös mahdollista kulttuurin ja liikunnan vastakkainasettelua ja antaisi
enemmän liikkumavaraa isomman kokonaisbudjetin sisällä.
Toki se edellyttää virkamiehiltä paljon, kuten myös
päätöksentekijöiltä. Yhdistetyssä lautakunnassa sekä päättäjien että
virkamiesten tulisi olla laajakatseisia eikä yhden asian ajajia. Päättäjien
määrä tosin vähentyisi lautakuntien yhdistämisen myötä, mikä tietysti on
demokratian häviö, ellei muita ratkaisuja keksitä kuntalaisten edustuksen
lisäämiseen. Pohdinta on myös johtanut miettimään, olisiko muissa kaupungin toiminnoissa
vielä löydettävissä samantyyppisiä yhdistämisen ja tehostamisen mahdollisuuksia?
Kulttuuri ja vapaa-aika ovat tärkeitä asioita
kaupunkilaisten terveyden ja hyvinvoinnin mutta myös Naantalin vetovoimaisuuden
kannalta. Siksi niihin liittyvien palvelujen tuottamista ja organisointia
kannattaa pohtia. Toisaalta kaupunkimme väkiluku on alkanut pienentyä, joten
meidän tulee pitää huolta kaupunkimme vetovoimaisuudesta, sekä
palvelutarjonnasta että asuntotarjonnan monipuolisuudesta: eri kokoisia ja eri
hintaisia asuntoja sinne, missä on valmis infrastruktuuri eli
vesi-viemäri-energia-liikenne-palvelut, kuten uuden keskustan tuntumaan. Lisää
veronmaksajia, lisää asiakkaita yrityksille ja lisää yhteisöveroja kustantamaan
hyviä palveluitamme. Yhdistämällä monipuolisen asuntotarjonnan ja laadukkaat,
hyvin organisoidut palvelut pidämme Naantalin edelleen viihtyisänä itsenäisenä
kaupunkina.
