Rannikkoseudun sivuilta napattu otos, jossa viitataan päätoimittaja Raija Leppäsen tekemään haastatteluun. Juttu oli kuvaa parempi eika vika ole kuvaajassa.
Huomionosoitus lämmittä ja positiivien julkisuus näissä hommissa on harvinaista herkkua.
Sopineen sen vuoksi vähän muistella:
Pari isältä perittyä pikkuviisautta:
- Usemmat ihmiset kestävät harvinaisen hyvin kanssaihmisten vastoinkäymisiä.
- Kyse ei ole kovasta luonteesta, vaan heikoista himoista.
Vuoden 1987 vaaliyönä äitini puhelimeen soitettiin: Loimaanseutulainen herra-henkilö oli kertonut illoinneesa eduskunnasta putoamisestani.
- No oli se hyvää, että siittäkin oli jotain hyvää!
Halusin tässä yhteydessä, en siksi , että olen merkin saanut, vaan muistella kuulemaani hyvää juttua. Yritin tarkistaa asiaa googlaamalla ja sain tarinan päähenkilöstä ensimmäisenä seuraavan maininnan:
- Juslin, Anton Mikael, kalastaja, s. 3/11 -97 Kustavissa, jossa kotip. ja as. Lampuksen kylä, Turun H. O. tuom. 17/11 -33
- Ja juttu kuuluu: TP Urho Kekkonen tuli taas kerran kalastamaan ja Anton oli vastassa kunnimerkillä koristeltuna. Kekonen kysyii, että mistäs tuollaisia saa?
- En mää tierä mist te saisitt, mut mää ole saanut ansiost.
Sellainen tapaus
