Demografia on yhteiskunnallisessa keskustelussa runsaasti käytetty sivistyssana:
Aika usein sillä viitataan yhteen ilmiöön; ikärakenteen muutokseen. Ikärakenteella on vaikutusta ja luulenpa, että yhtenä ilmiönä sitä on eniten käytetty politiikassa viimeisen 15 vuoden aikana. Kuntarakenteiden muutoksen tarvetta ja kestävyysvajetta kansantaloudessa on selitetty sillä. Yksi taikasana toimii.
Yhteiskunnallisen suunnittelun pitäisi perustua kuitenkin laaja-alaisempaa tietoon. Siksi on hyvä kysyä ensin: mitä demografian sisältä löytyy?
Väestötiede eli demografia tutkii väestön määrää, maantieteellistä jakaantumista ja rakennetta ja niissä tapahtuvia muutoksia. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi syntyvyyden, kuolleisuuden, maahanmuuton ja väestön ikärakenteen muutokset. Wikipedia
HS:n kunniaksi on luettava heidän tapansa esitellä tilastotiedoista ymmärrettävään muotoon tehtyjä tilastoja ja niistä laadittuja kuvioita. Tässä hs.fi/kotimaa sivuilta kaapattu esitys:
Oheisessa kuvassa on nähtävissä lounaisen Suomen kuntien syntyperäisten osuus väritetyssä kuvassa. Näyttäisi siltä, että elinvoimisuutta on enemmän vaaleilla alueilla.
Mitään yksiselitteisiä ja selkeitä johtopäätöksiä ei näillä perusteilla pidä tehdä. Pikemminkin näiden tietojen selailu synnyttää tarvetta tietää tarkemmin esimerkiksi, mitan ei ikäluokissa syntyperäisyys vaihtelee.
Tällaisia tietoja on ehkä olemassa, mutta niiden käsiin saamine ei ole yksinkertaista ja niinpä toivomus onkin, että maakuntatasolla tai kuntien yhteistoimintana laadittaisiin tällaisista asioista sellaista tietoa, jolla vois olla käyttöä arvioitaessa toimenpiteiden vaikutuksien ja tarpeita.
