Meidän naantalilaisten mielestä olemme ei vaan paras vaan vieläkin parempi paikka.
Kerran menneisyyden ammoisina aikoina Turun Sanomien toimittajat olivat vierailulla Kailossa ja muistelivat – jos oikein muistan – , että naantalilaiset isännät säilyttävät tyylinsä:
Aluksi asiallisesti kehutiin Naantalia, sitten naurettiin ja kehuttiin Naantalia ja lopuksi itkettiin ja kehuttiin Naantalia.
Totta kai me aina pohdimme mitä muut mahtavat meistä ajatella? Unikeonpäivän pysyvä puheenaihe on miksi presidentti Sauli Niinistöä tai rouva Jenniä ei kesteillä nähdä?
Taisipa sitä yksi Naantalin nokkamiehistäkin ääneen ihmetellä ja vastaukseksi sai kuulla, että aamulla 7 aikaan nukutaan.
Tarja Halonen vieraili kesteillä monesti ja puolisonsa Pentti suostui jopa Unikeoksi. Sosiaalinen ja kansan parissa viihtyvä Tarja on Die Ding an sich – tapaus sinänsä.
Hän oli tiukka johtamisessaan, mutta helposti lähestyttävä ja seurallinen, eikä se se ole teeskentelyä. Itse presidentille , mutta myös vähemmän ekstrovertille Penalle on luonteenomaista avoimuus.
Siiitä huolimatta oli yllätys ja ilo nähdä, että unikeko mallia 2002 ilmestyi muina miehinä Unikeon päivän aamuna yleisön joukkoon. pikaiset aamukahvit nykyisen Unikeon ja hänen perheensä ja uuden kaupunginjohtajan seurassa oli ainoa merkki merkki arvovieraasta. Muuotoin hän oli niin kuin yksi meistä vaan.
Länsi Suomen läänin viimeinen maaherra Rauno Saari hänkin unikeko vuosimallia 2009 on Naantalin kesäasukas ja naantalilaisen Merjan puoliso on uskollinen kestivieras ja vahva unikeon kantaja.
Unikeko-jutusta on tullut aikamoinen valtaapitävien keskinäinen juttu, josta siitäkin saa aikaan eliitinsisäistä keskustelua peeärränä tai muuna vihjailuna, suuntaan ja toiseen. En tiedä, mikä instanssi valitsee unikeon, mutta miksi unikeko pitää olla aina valtainstituutoiden edustaja. Miksi ei arvosteta kansanjuhlaa kanssnjuhlana? Naantalista löytyy vaikka kuinka paljon arkielämän sankareita, jotka tekevät hyviä asioita yhteisön hyväksi eri organisaatioissa tavallisina arjen puurtajina. Voisin mainita heti pari-, kolmekymmentä nimeä, mutta mainitsen vain yhden, jotta ajatukseni konkretisoituu, Kepa Sipponen. Koko kaupunki ihailee hänen oma-alotteisuuteen ulottuvaa työtään liikunta- ja vapaa-ajan paikkojen uurastajana ja näitten asioitten informoijana sosiaalisessa mediassa. Voisiko unikeko laskeutua äveriäässä ja itseensä tyytyväisessä Naantalissa kansan pariin? Naantalissa asuu yhä ihan normaalejakin ihmisiä, kaikki eivät edusta jotain hallintoporrasta sun muuta eliittiä. Rohkeutta ja valoisuutta kansanjuhlaan :).