Tilinpäätösvaltuustossa kesäkuussa sanoin nk. korkosuojauksista puheenvuorossani seuraavaa:
On esitetty, että tässä on kysymys kaatuneesta maidosta, eli että vahinkoa ei voi enää korjata. Vertaus on osuva.
Oma tarkoitukseni, jonka olen moneen kertaan kertonut, on ollut muistuttaa päättäjiä siitä, että rahoituksessa ei piitäsi spekuloida ja että tehdystä tyhmyydestä otettaisiin oppia.
Toivon, että ne valtuutetut, jotka olivat kuulemassa Eero Laesterän esitystä ymmärtävät tämän asian.
Tässä alla oleva korko käyrä sen selittää: Vuonna 2010 tehdyt korkosopimukset alensivat viitenä ensimmäisenä vuonna Naantalin maksamia korkoja ja sen jälkeen ne ovat nostaneet.
Eli lyhyen ajan edun tavoittelusta maksetaan nyt kalliisti. Peli investointipankkia vastaa ani harvoin tuottaa voittoa. Toivon, että tämä oppi on mennyt Naantalissa perille – lopultakin.
Nyt toiveeni toteutuu ja tästä sotkusta päästään.
Naantali pääsee normaaliin päiväjärjestykseen ja epätavallinen korkosuojauksen nimen saanut spekulaatio päästään purkamaan kohtuullisilla vahingoilla:
Lopulliset kustannukset lienevät lähellä neljää miljoonaa, joista suurin osa on maksettu menneinä vuosina 2015-2021. Hyvää on, että kun purku suoritettaan, päästään hyvän kirjanpitotavan mukaiseen tilaan. Mutta sitäkin tärkeämpää on opetus, joka varmasti on mielessä nykyisillä päättäjillä.
Sanotaan , että viisas ei ajaudu sellaiseen tilanteeseen, josta älykäs selviytyy.
