Naantalin asuntotuotanto-ohjelma on saatu valmiiksi. Tämä byrokratiaa, jos sen siksi haluaa luokitella. Tämä voi olla myös paikka arvioida asuntotuotantoa eri näkökulmista. Asuntotuotanto-ohjelmat olivat aikoinaan instrumentteja, joiden avulla valtion tulemaa asuntotuotantoa ohjattiin. Nykyinen asuntotuotanto-ohjelma on ja tällä tavalla käsiteltynä keskusteluasiakirja. Naantalin asuntotuotannon valkoinen kirja.
Naantalin asuntotuotanto-ohjelmaan on kirjattu Turun seudun MAL-sopimuksen materiaalia ja hyvä sillä siten tämä asuntotuotanto-ohjelma on sidottu tuon MAL-sopimuksen sisältöön, jonka valtuusto on ohjeellisena hyväksynyt 11.6.2018 § 47. Naantali on varautunut/ tavoittelee/ on sitoutunut noin 200 asukaan kasvuun vuosittain. Tämän ohjelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto näki, että ohjelman tavoite ja Naantalin kehitys eivät kohtaan ja siksi valtuusto päätti seuraavasta ponnesta:
”Naantali laatii syksyn 2018 aikana asunto-ohjelman, jossa arvioidaan ja esitetään niitä kaavoitukseen sekä tontti- ja asuntotuotantoon liittyviä toimenpiteitä, joiden avulla kaupunki tavoittelee seuraavina vuosina selvästi suurempaa asuntotuotantoa ja väestönkasvua kuin mikä on 2010-luvulla toteutunut.”
Naantalin kehityksen kuva ei ole yhtäkkiä muuttunut, vaan se pidemmän ajan toimettomuuden tulosta. Pitkään Turussa hamuttiin lisämaata ja esitettiin kuntaliitoksia. Turussa päättäjät eivät nähneet maailman muutosta, mutta markkinat näkivät. Jotta en vain perästä puhuisi, niin lainaan puheenvuoroani, jonka käytin ympäristökuntien edustajana Ministeri Henna Virkkusen järjestämässä tilaisuudessa Turun messuhallissa vuonna 2014.
Vaikka suuren itäisen naapurin rauhaan puuttuminen ei ole viisasta, niin sanon lyhyesti: Turun seudun kannalta on ollut siunauksellista, että kehyskunnat ovat menneinä vuosina olleet aktiivisia pientalojen tarjonnassa silloin, kun kysyntä oli kovinta. Se aika on takana. Nuoret ammattilaiset, nuo himoitut veronmaksajat, Maailmassa, Helsingissä ja myös Turussa etsivät tulevaisuutta kaupungin keskustasta. Turku on tämän oivaltanut ja tulosta on syntymässä. Tiivis keskusta ja koulutettu väestö ovat menestyvien kaupunkialueiden tunnusmerkki.
Kuntaliitoksista ei olisi seudun asukkaille, ei Turun kaupungille eikä kehyskunnille ja tuskinpa edes valtiolle mitään hyötyä. Kankeus vie joustavuuden ja kitka hävittää säästöt, mutta pieni kilpailu piristää.
Turulla on menestyksen avaimet kaupungin keskustassa. Ja meillä muilla on kova työ pysyä tahdissa mukana. Siksi meidän kaikkien tuli saada keskittyä omaan hommamme hoitamiseen näiden lausuntojen ja selvitysten sijasta.
Järjen ääni on hiljainen, mutta itsepäinen.
Miten sitten leiviskä tullut hoidettua ?
Naantalin tavoitteena on ollut 200 asuntoa vuodessa koko 2010 luvun. Kasaan on saatu n. 100.
Kaupunkiseudulle olemme olleet häntäpäässä tavoitteiden saavuttamisessa: Kun tavoite 2010-2017 oli 1620 asuntoa ja asukasta, olemme saaneet Naantalissa kyseisellä kaudella toteutettu 700 asuntoa ja väestö on kasvanut 524 asukasta. Asukastavoitteesta on toteutunut vajaa kolmannes, 32,3 prosenttia.
Ensinnäkin näyttää, että Naantalissa yhden asukkaan lisäyksen aikaansaamiseksi tarvitaan 1,33 asunnon lisäys Kun tavoitellaan taas vuoteen 2025 mennessä 1620 asukkaan lisäystä, tarvittaisiin Naantaliin 2150 asunnoin lisäystä eli 270 asunnon vuotuista rakentamista.
Asetettu tavoite 200 on siis asuakastavoitteen kannalta riittämätön, mutta siinäkin tekemistä.
Naantaliin haluttaisiin tullaa mutta..
Naantalia pidetään asukasgallupin mukaan kaupunkiseudulla tavoiteltuna asuinpaikkakuntana. Se tarkoittaa, että vetovoimaa löytyy. Mutta .. mutta, emmekä huomaa, että jos paikkakunnalla on vetovoimaa, eikä asukkaita tule, niin silloin on jossakin vikaa.?
Tämän taustalla olevia tekijöitä kannattaisi tarkemmin selvittää ja tehdä korjauksia asiantilan muuttamiseksi.
Pientalotonttitarjonta on varmaan kunnossa. Tarjontaa on tällä hetkellä yli kysynnän. Sen sijaan kerrostalojen rakentamisessa pitäisi hylätä nykyinen linja ja olisi nopeasti tarjottava valmiita kerrostalotontteja erilaisiin tarkoituksiin. Ehkä näin saataisiin asuntomarkkinoiden viilentyessä myös hintoja kohtuullistettua ja ennen muuta saataisiin vuokra-asumiseen tarkoitettuja asuntoja. Niitä tarvitaan, sillä vain niiden avulla asukaslukukin saadaan käännettyä kasvuun. Aivan kelvottomia perusteluja on kuultu esitetyn; pitää turvat rakenteilla olevien kohteiden kauppa ja vasta sitten jatketaan tonttitarjontaa. Samoista sysitä ei myöskään haluta kaavoittaa lähelle keskustaa uusia kohteita.
Tietenkin pitää ajatella eteenpäin ja kaavoitusta tulee jatkaa. Kaavoitusohjelmassa sentään vihdoin vilahti Opintien ympäristö ja asuminen. Ehkäpä nyt, kun oppilasasuntola on siirtynyt uudelle yksityiselle omistajalle, voidaan asuntojen rakentaminen tehdä alueellekin mahdolliseksi.
Naantali on vikalinjalla, kun kaupungista yritetään tehdä maalaiskuntamainen markettikylä kaavoittamalla puistojen metsäsaarekkeita laatikkomarkettien tonteiksi. Naantalissa tulisi kaikin voimin löytää ratkaisuja joissa kaupalliset palvelut ja asuminen yhdistyvät. Tiedämme, että kivijalkakauppa ei ole helpporatkaisu mutta en pitäisi mahdottomana, että esimerkiksi S-marketin yhteyteen voitaisiin rakentaa asuntoja, siten että asunnoista olisi suora kulku kauppatasolle. En usko enkä toivo, että Naantalista tullee pikku Masku.
Naantalilla on pikkukaupunkiperinne, joka säilyy parhaiten, kun läheisyyteen kasvaa uutta elinvoimaista asumista. Ja asumiseen kuuluvat kaiken ikäiset niin omissa asunnoissa kuin vuokralla asujat. Ajatus asukasrakenteen jalostamisesta on vieras suomalaisille.
Kuulin jossakin seminaarissa, että kaikkien palvelujen ja turistikohteiden parhaat asiakkaat ovat paikalliset asukkaat. Kerrottiin myös, että siitä mistä omat asukkaat tykkäävät, siitä tykkäävät myös useimmiten vieraat. Naantali kehittyy kasvaessaan elinvoimaisemmaksi.
Kasvattaminen on reaalimaailman tapahtuma ei juhlallisesti lausuttu ylevä sana eikä kiiltävä paperi. Se on harkittua tuottavaa toimintaa.
