Naantalilaiset valtion vietävänä
Meillä naantalilaisilla on suomalaisuuteen kuuluva halu
tietää, mitä muut meistä ajattelevat. Menneinä vuosina olemme kokeneet, että
Turusta ihan ylimmältä tasolta löytyy sellaista henkeä, että heidän omat asiat
olisivat paremmin, jos meille kävisi huonommin. Rasekon toisen asteen
koulutuksen järjestelyssä Raisio ei tuntenut tuskaa Naantalin jättämisessä
mopen osalle.
Ehkäpä itsetyytyväisyyteen taipuvainen asenteemme on ärsyttänyt naapureita. Aihetta
keskinäisen ymmärryksen parantamiseen on.
Tunne oma tilasi, anna arvo toisellekin,
on hyvä lähtökohta
On terveellistä, että saamme objektiivisia, ulkopuolisia
arvioita Naantalista. Tällainen laaja läpivalaisu ja analyysi tehtiin valtion
määräämien asiantuntijoiden toimesta, kun jouduimme selvittelemään
kuntaliitosmahdollisuuksia Maskun, Taivassalon ja Kustavin kanssa. Selvityksen yhteenvedosta
pystyi päättelemään, ettei liittämisestä ole hyötyä kunnille, vähiten
Naantalille. Saimme vahvistuksen samassa yhteydessä omille näkemyksillemme: Valtion
lähtökohtana ollut Suur-Turku osoittautui toteuttamiskelvottomaksi. Nyt Turun kasvaessa on sielläkin huomattu, että
keskittymien omiin vahvuuksiin, on parasta lääkettä niin heille kuin meille.
Kuntatutkassa Naantali pärjää hyvin
Yleisradio on nähnyt vaivaa ja tehnyt kuntatutkan, jolla tarkastellaan
kuntien tilaa neljällä osa-alueella. Kullakin lohkolla on useita mittareita,
joiden perusteella on Naantali verrattu keskimääräiseen kuntaan. Näiden pohjalta
on jaettu oheisen kuvan mukaisia tähtiä.
Naantali saa 18 tähteä maksimin ollessa 20. Turku ja Masku
joutuvat tyytymään 16 ja Raisio 13.
Selvityksen mukaan meidän suurin uhka on, että työikäisten suhde ei-työikäiseen
heikkenee vuoteen 2030 mennessä Naantalissa -28,4 %, kun se maassa keskimäärin
putoaa ”vain”-22,3 %.
Taloudessa kaikki hyvin paitsi valtionosuudet, jotka ovat kolmannes
keskimääräsisestä. Terveydessä
peruskoulun 8-9 luokkalisten tilanne näyttää vähän punaista. Ilmapiirialueella yllätykseksi yhdistysten
määrä on Naantalissa vain 18,9 / 1.000 asukas maan keskiarvon ollessa 29,9. Eli
yhteenvetona:
Ei huonosti.
Ennen valtio on tuonut, nyt se vie
Luojan luomaa ja valtion tuomaa, oli pitkään selityksenä
Naantalin menestykselle. Jo nyt ja varsinkin jatkossa sloganin jälkiosa on
kääntymässä muotoon, että nykyisin valtio onkin viemässä. Maakuntahallintoon liittyvä
verouudistus on kova uhka naantalilaisille veronmaksajille, sillä Naantalissa
hoidetulla kustannustasolla ei maakunnat tule selviämään, vaan ne ylittyvät. Ja
maksajat löytyvät mm:ssa Naantalista. Toisaalta Naantalin kaupungin vapaata
harkintavaltaa omien elinvoimatekijöiden hoitamiseksi valtio tulee
rajoittamaan. Valtion toimet uhkaavat naantalilaisia ja Naantalin kaupunkia.
Sote-uudistuksen on puolestaan viemässä kunnan hyvinvointi palvelujen
tuottamisoikeuden. Luonnollisesti samalla menee kunnan mahdollisuus päättää
asioista paikallisesti. Tästä ei hyvää seuraa.
Tuoreessa muistissamme on ehdotus terveyskeskuksen päivystyksen lopettamisesta.
Ylhäältä tulleen ohjeen ja virkamiestemme ehdotuksen mukaisesti olisi se
siirretty kokonaan TYKS:iin. Naantalilaisten valitsemat luottamushenkilöt pitivät
puolensa, eivätkä alistuneet. Niinpä Naantalissa terveyskeskus toimii paremmin
ja halvemmalla kuin muualla asiakastyytyväisyydestä tinkimättä. Naantalilaiset ovat tottuneet hakemaan
ongelmiinsa tukea ja turvaa kaupungilta. Muuttuvissa olosuhteissa tulee tämä
kanava pitää avoinna.
Kirjoitus julkaistu Nastassa 4/2016
