TS:ssä tänään oli puhutteleva kuva Nunnalahden rannasta. Oheinen kuvan on alkuviikolta Jakoluodon takaa. Puuroa on vaikka olemme syksyssä ja vaikka edellisenä päivän oli myrsky sekoittanut vedet.
Ainutlaatuine saaristo-projektissa kerrottiin, että mitään ei ole tehty Saaristomeren tilan parantamiseksi viimeisen 30 vuoden aikana.
Tämä ei johdu tiedon puutteesta eikä edes siitä, etteikö kukaan ole mitään asian tilan korjaamiseksi esittänyt:
Mikko Rönnholm ym.
ALOITE NAANTALIN KAUPUNGINVALTUUSTOSSA 2.9.2002 NAANTALIN AUKON JA SEN YMPÄRISTÖN VESIENSUOJELUTOIMENPITEISTÄ
Kuluva lämmin kesä on tuonut esille vesien puhtauden tärkeyden. Sinilevä näkyy ja haiseen. Sen tuntee.
Itämeren alueen laajemmat selvitykset ovat osoittaneet ihmisen toiminnan vaikutuksen meren tilaan.
…..
Vaikka kysymys on suurelta osaltaan ylikansallisesta vastuusta ei kuittenkaan saa unohtaa paikallisten toimien tärkeyttä. Oikea asenne on huolehtia omasta takapihasta esimerkillisesti. Näin on puhevaltaa yleisempiinkin asioihin.
Naantalin aukko on sisävesi. Raumakari, Särkänsalmi ja Merimaskun salmi ovat kapeita aukkoja, joiden kautta meidän sisäallas liittyy Saaristomereen. Tämän altaan kuormitus oli aikaisemmin peräisin pienestä Naantalista, muusta asutuksesta sekä maa- ja metsätaloudesta. Tämä alueen käyttökelpoisuus voidaan pitää kaikissa olosuhteissa hyvänä.
Toimenpiteitä on tehty ja niiden teho on voitu havaita: Naantali on kääntänyt jätevedet ensin Luonnonmaan ja sittemmin Raision puhdistamoon. Vesien hygieeninen taso parantunut.
Haja-asutuksen vesihuoltoon ollaan asettamassa selkeitä rajoja. Näitä toimenpiteitä olisi syytä nopeuttaa. Kaupunki voisi tähän tarkoitukseen käyttää niin keppiä kuin porkkanaa.
Suuri kuormitus tulee altaaseen laskevista maa- ja metsätalouden kuormituksesta. Kuormituksen vähentämiseen olisi päästävä nopeasti. Keskeinen keino on ollut suoja-alueiden lisääminen. Kuormitusta on myös vähennytty niittämällä kaislikkoa maalle kompostoitavaksiEhdotammekin,
että Naantalin kaupunginhallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Naantali aukon sisävesialtaan vesien kuormituksen vähentämiseksi ehdottomalla yhteistoimintaa Merimaskun, Askaisten, Lemun ja Maskun kuntien kanssa yhteisesti laadittavasta vesiensuojelusuunnitelmasta ja sen rahoituksesta, johon olisi saatava myös maakunnallista, kansallista ja EU:n tukea.
Mikko Rönnholm ym.
Vuodet on vierineet, eikä mitään ole saatu, kertovat siis asiantuntijat. Politiikan kannalta on helppoa, että voi entisen aloitteensa uusia ja sen ajankohtaisuus on säilynyt jopa kasvanut.
Näinhän ei voi jatkua. Siksi on nyt toivottava, että Ainutlaatuine saaristo -projekti otetaan Naantalissa vakavasti ja ryhdytään toimenpiteisiin.
Tähän yllyttää myös tämän päiväisen Rannikkoseudun artikkelin kertomat kokemukset Taattisten järven osalta. Toimenpiteillä saadaan aikaan tuloksia; sen tietää puuhamies Juha Haapakoski.
Eilisessä Seutusanomissa valtuuston puheenjohtaja kertoi matkailun suuresta merkityksestä Naantalille. Melkeinpä kaikki matkailukohteet ovat merestä riippuvaisia. Tämä toimiala tarjoaa sinileväpuuroa asiakkaille, sille käy kalpaten. Tämän ymmärtää Toni Forsblom.
Kuuntele, katsele ja huomaat, että kokonaisuus on Suomen kasallinen kysymys. Rannoilla ja vesillä kulkiessa huomaat, että kansallinen, maakunnallinen, paikallinen on myös henkilökohtainen. Se on meidän yhteinen asiamme.
