Sosiaali- ja terveysministeriö on
pyytänyt kunnilta lausunnot lakiesityksestä. Lausuntopyynnön jälkeen lakiesityksestä
on maan hallituksen piiristä esitetty hyvin poikkeavia kannanottoja. Ehdotuksen
hallinnolliset ja organisatoriset tavoitteet ja niiden toteuttaminen ovat myös
ristiriidassa lakiesityksen kanssa. Lisäksi lakiehdotus on useiden
asiantuntijoiden näkemyksen mukaan perustuslain vastainen.
Tämän johdosta Naantalin
kaupunginhallitus ei lausunnossaan ota kantaa sähköisen kyselyn
yksityiskohtiin, vaan kaupunginhallitus antaa sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämislain esitysluonnoksesta seuraavan sisältöisen lausunnon:
Ehdotetun järjestämislain
tarkoituksena on
|
1 |
edistää ja ylläpitää väestön |
|
2 |
edistää sosiaali- ja |
|
3 |
varmistaa asiakkaan ja potilaan |
|
4 |
luoda edellytykset sosiaali- ja |
|
5 |
varmistaa toimiva ja eheä sekä |
|
6 |
edistää sosiaalihuollon ja |
Naantalin kaupunginhallitus
toteaa, että edellä mainitut tavoitteet ovat kannatettavia ehdolla, että
kuudenteen kohtaan ylempänä tehty muutos lisätään.
Mielestämme ei ole nähtävissä
eikä oletettavissa, miten esitetty järjestämislaki edistäisi näiden
tavoitteiden saavuttamista, sillä esitys sisältää lukuisia puutteita ja
huonontaa nykyistäkin tilannetta.
Terveydenhuollon hallintorakenne
monimutkaistuu nykyisestään ja hallintotasot lisääntyvät, jos ehdotus
hyväksytään. Sekavuutta tulevat aiheuttamaan näiden eri hallintotasojen
toimivaltasuhteet ja työnjako sekä näiden suhde kunnalliseen päätöksentekoon.
Esitetyt mallit ovat hallinnollisesti erittäin monimutkaisia, sekavia ja
juridisesti myös epäselviä.
Esityksessä rahoitus- ja
järjestämisvastuu eriytyvät entisestään, kun järjestäminen mahdollisesti
siirtyy sote-alueille, mutta kunta säilyy joka tapauksessa rahoittajana.
Lisäksi rahoitus perustuu kapitaatioperiaatteeseen, jota pidämme
epäoikeudenmukaisena ja taloudellista ohjausta tukemattomana.
Naantalin kaupunki esittää
lausuntonaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudelleen
valmistelua poliittisesti laajemman valmistelun kautta.
Järjestelmämuutosten
taloudellisista ja toiminnallisista vaikutuksista ei ole esitetty asianmukaisia
laskelmia. Terveydenhuollon rahoituksen järjestämisen muodot ja määrät ovat
säätämättä, joten kuntien on mahdotonta tehdä ehdotuksen kuntakohtaisista
vaikutuksista edes karkeita arvioita. Näyttääkin ilmeiseltä, että tämän
lainsäädäntöesityksen tarkoitusperä on sidoksissa epätarkoituksenmukaisen
kuntarakenneuudistuksen tukemiseen.
Yleiseltä kannalta vähäisempänä,
mutta Naantalin kannalta merkittävänä yksityiskohtana haluamme tuoda esiin
valtion toimenpiteiden epäjohdonmukaisuuden, joka koskee järjestämisvastuiden
asukasmääriä.
Järjestämislaissa esitetyt
väestömäärävaatimukset ovat täysin keinotekoisia. Lisäksi Naantalin kaupunki
korostaa, että valtioneuvosto on 28.2.2008
(VM007:02/2008) tehnyt päätöksen, jossa on todettu, että Naantalin kaupungilla
on puitelain mukaiset perusteet väestöpohjavelvoitteesta poikkeamiselle.
Poikkeaminen perustui Naantalin saaristoisuuteen.
Kun otetaan huomioon Naantalissa
oleva loma-asutus, voidaan todeta, että Naantalin todellinen väestöpohja
sosiaali- ja terveyspalveluille on suuruusluokkaa 23 000 – 25 000.
Tämä erikoistapaus osoittaa, että
kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta sopimaton, asukasmäärään
pohjautuvaa säännöstä ei pitäisi missään tapauksessa kirjoittaa lakiin.
