Kouluverkkoselvityksestä on valmistunut virkamiesjohdon
esitys, jota esiteltiin valtuutetuille ja muille päättäjille 18.1.2018 Suovuoren koulussa . Ehdotus on salainen, en tosin tiedä miksi –
siksi en lopputulosta esittele.
Sen sijaan muistelen vanhaa suunnitelmaa, jonka konsultit (Granlund Oy) tekivät vuonna 2016, ja joka luonnollisesti on ollut ainakin yhtenä lähtökohtana virkamiespohdinnoille. Tässä alla kaapatut kuvat ovat tuosta raportista.
Tällä mallilla siis kouluverkkoa tiivistämällä arvioitiin saatavan merkittäviä säästöjä:
Säästöjen sisältö, kuten arvata saattaa tulee toiminnalliselta puolelta, joissa henkilökunnan määrä näyttelee pääosaa ja tässä se on sanottu
tiivistetysti, mitä opettajien kohdalla olis käymässä. Yhteensä 48 kasvattajan vähennystä.
Henkilöstötarve
Vuoteen 2025 mennessä
henkilöstötarve muuttuisi seuraavalla tavalla, mikäli malli toteutetaan tässä
selvityksessä ehdotetussa muodossa:Varhaiskasvatuksen osalta tavoiteverkon
henkilöstötarve olisi 12 henkilöä nykyistä vähemmän, joka tarkoittaisi
noin 1,2 henkilön vähennystä vuodessa.Esiopetuksessa ryhmiä olisi tavoiteverkossa
2 nykyistä vähemmän. Perusopetuk-sen osalta ryhmiä olisi alakouluissa 19 ja
yläkouluissa 15 nykyistä vähemmän.
Huomioiden pelkästään opetushenkilökunnan osuus tarkoittaisi tämä noin
36 opettajaa nykyistä vähemmän, tarkoittaen 3,6 opettajan vähenemistä
vuosittain.
Yhteenveto
Edellä esitetyn mallin
perusteella Naantalissa olisi mahdollista säästää vuodessa noin 5,65 miljoonaa
euroa ja luopua 29.000 kiinteistöneliöstä.
On tärkeä huomioi-da, että esitetyt säästöt muodostuvat oppimista
paremmin tukevissa tiloissa ja edel-lyttävät verkon kokonaisvaltaista
uudistamista esitetyn mukaisesti.
Nyt esitetyssä ehdotuksessa oli lähdetty toiminnallisesta
puolesta liikkeelle ja lähtökohta oli opetuksellinen, kun taas Granlundin parin vuoden
takainen raportti keskittyi teknisiin ratkaisuihin.
Säästöistä ei nyt juuri puhuttu eikä liioin kustannuksista ollut mainintoja.
Asetelma oli kuin vanhassa koulussa:
Opettaja sanoo miten se on ja ”parhaat”
oppilaat nyökkäilivät.
Vanhan puupulpetti koulun käyneenä uskon, että kouluympäristöä ja
oppilaiden viihtyisyyttä voi lisätä, ja että se parantaisi oppimistuloksia.
Muistelen myös, että Suomen koulut pärjäävät monissa tuloksissa paitsi kouluviihtyvyydessä.
Sellaisiin asioihin on syytä
kiinnittää huomiota. Toisaalta tunnustan luulevani, että opettajan
osaaminen ja läsnäolo ovat sittenkin merkittävimpiä tekijöitä eikä välttämättä
suuri ole kaunista.
Omista ei niin hyvistä muistoista huolimatta perinteitäkään ei saisi unohtaa,
vaikka ymmärrän, että uusissa olosuhteissa on helpompi kehittää moderneja
konsepteja.
Enkä voi olla muistamatta, että SDP:n
puheenjohtaja menneen laman aikana ehdotti uusien koulurakennusten
rakentamista näistä ja työllisyys syistä.
Kuvakaappaus on paljon puhuvasta rehtorin alustuksesta
