Naantalissa kaupunginhallitus tekee lopulliset ehdotukset vuoden 2025 talousarviosta ja jatkovuosien taloussuunnitelmista hyvässä yhteistyön hengessä.
Naantalin johto on tomerasti Lauran ja Helin käsissä hallinnon Riitan ja viestittävän Jessica heitä tukeissa.
Akka valta ei ole mikään murheen merkki, päin vastoin kertoo Naantalin meno.
Hyvä näin, koska kateederin takana istuvan Vilhelmin aika menee persujen identiteettipolitiikan todellisena ryhmän johtajana ja Toni ahertaa Varsinais-Suomen Yrittäjien johdossa ja tietenkin Lietsalan liikkeen afääreissä.
Naantalin hallintomalliksi on kehittynyt virkapormestarimalli,
joka tarkoittaa, että pysyvässä virkasuhteessa oleva kaupunginjohtaja johtoryhmineen toimii kuten vaalilla valittu pormestari ilman vaalien takkaa luottamushenkilöiden antamalla vahvalla mandaatilla.
Julkisuutteen on kerrottu, että kaupungissa kaikki hyvin paitsi, että pitäisi investointien osalta painaa jarrua. Vertailussa Raisio-naapuriin ei tuokaan alue ole kovin huolestuttava.
Valtion osuudet voivat tehdä olla laskussa. Sitäkään ei voi pitää suurena uhkana, sillä ei Orpon hallitus ole juurikaan kurittanut hyvin pärjääviä.
Naantalin vahvuus olemme me ikäihmiset – meitä on paljon ja meidän rasituksemme on siirretty hyvinvointialue Varhalle. Sen sijaan eläkkeet eivät taida olla uhattuna vanhemmilta ikäluokilta, joten Naantalissa tehty selvitys kertoo, että yli 65 vuotiaat tuovat kaupungin kassaan selvästi enemmän kuin rasittavat sitä. Kiitokseksi tästä budjettista on raha Kirkkopuiston poistettujen välineiden uusimiselle.
Naantalin vahvan talouden taustalla on yllä mainittu väestörakenteen ohella korona vuosien aikana olleet Naantalille hyvin anteliaat erityisjärjestelyt.
Kansan -ja valtiontalouden vaikeat vuodet kasvattivat Naantalin omia pääomia.
Vuodesta 2018 vuoteen 2023 Naantali konsernin omat pääomat kasvoivat 37 M€ melkein 30 prosenttia.
Tulokset ylittivät mutu-tuntumalla tuona aikana talousarvioiden lukemat tuplasti. Tämä on hyvä pohja ehkä liian hyvä, sillä käyttötalouden menopuoli näyttää kasvavan melko huolettomasti. Henkilöstömenot eivät Varhan siirtymisen yhteydessä laskeneet suhteessa talousvolyymin pienenemiseen ja sen jälkeen on oltu henkilöstömäärän ja kustannusten suhteen avokätisiä. Harkintaa saa käyttää hyvinäkin aikoina.
Mutta jotain tarttis hyvänkin tehdä paremmin
Siten yksi poikkeama Turun seudun kehityksestä on tuotava esille. Naantali saa naantalilaisilta yrityksiltä hyviä arvosanoja. Yrityksiin ollaan yhteydessä ja ollaan avualiaita, mutta onko kyseessä keskinäisen kehumisen kerho, kun tämä hyvä ei heijastu kaupungin ulkopuolelle.
Naantalilla on luonnollisia edellytyksiä ja niinpä Naantalin heikko työpaikkakehitys vaatii huomiota. Kaupunginjohtaja kirjoittaa, että 62,5 prosentin työpaikka omavaraisuus on huolestuttava.
Talousarviokirjan lukujen perusteella Laura Leppäsen mainitsema luku taitaa olla alakantissa. Tarkempi luku 5417/9300 johtaa lukuun 58,2 prosentti
No eivät prosenttiluvut ei edes viiden prosenttiyksikön heitto ole merkittävä. Sen sijaan tämä voi kertoa, ettei tähän asiaan ole kiinnitetty riittävää huomiota.
Kauniaisten malli – ei kiitos
Tietenkin voi olla niinkin, että Naantali valitsee toisenlaisen strategisen asetelman ja lähtee siitä, että Naantalin tehtävä on olla Turun seudun yksi korkeatasoisen asumisen kunta. Siis jonkinlainen malli Kauniainen eli hyväksymme sen, että olemme kerman kuorijoita.
Todettava on, että tällaista strategista valintaa ei ole tehty ja että sosialidemokraattien toiveena olisi tasapainoisempi rakenne. Se olisi sosiaalisesti ja ekologisesti perustellumpi. Siksi nyt on kiinnitettävä vakavaa huomiota tähän kehitykseen, joka näyttää olleen jo vuosi Naantalin suuntana.
