Naantalin Työväenyhdistyksen yleisessä kokouksessa
12.10.2014 käsiteltiin apeassa tunnelmassa Nesteen tilannetta yleensä ja
Naantalin jalostamon kohtaloa eritoten.
Nesteen käänteentekevä merkitys
Nesteen jalostamotoiminnasta tehtiin päätös 60 vuotta sitten. Kovan poliittisen
väännön seurauksena Suomi ryhtyi öljynjalostajaksi ja Naantalin Viheriäinen
Tupavuoren kupeessa valittiin laitospaikaksi.
Tämä oli Naantalille, Naantalin maaliskunnalle ja myös Raisiolle uuden kauden
alku.
Naantalin jalostamon kohtalo on ollut valinkauhassa moneen kertaan ja olemme
iloksemme voineet nähdä, että liikkeenjohto yhdessä henkilökunnan kanssa on
löytänyt tavan, joka sopii yhtiölle ja Naantalin tuotantolaitokselle,
henkilökunnalle ja ympäröivälle yhteiskunnalle.
Tiedotus on yksipuolista
Pörssiyhtiö Neste Oilin tiedotus aiheutti monia
kysymyksiä ja arveluja siitä, että nyt on kysymys jostain vakavammasta; yhtiö toi
voimakkaasti esiin viestinnässään positiivisen puolen eli tulevat investoinnit
ja vain ikään kuin sivuasiana todettiin
Yt-neuvottelujen koskevan 250 henkilöä. On pelätty, että puolet vähennyksestä
voi hyvinkin kohdistua Naantaliin.
Onko tämä lopun alku?
Naantalin jalostamon tuotantoyksiköistä hävitetään tässä
vaiheessa karkeasti arvioiden 25 – 30 %. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi
Turun alueen metallipajat, sekä myös valtakunnalliset reppufirmat, menettävät
jatkossa ison osan säännöllisistä korjaus- ja ylläpitotehtävistään. Turun
telakan kokonaistyöllisyysvaikutukset on tutkittu ja mielestämme olisi syytä
tutkia ja arvioida myös Naantalin jalostamon välilliset työllisyysvaikutukset.
Aiheellista pelkoa on herättänyt, että suunnitteilla
oleva hanke on vain alkua Naantalin koko tuotantotoiminnan lopettamiselle.
Krakkausyksikkö on vuosikymmenet ollut se yksikkö jonka avulla on ollut
mahdollista ylläpitää Naantalissa kannattavaa tuotantoa. Kun tuo yksikkö
lopetetaan ja sen seurauksena ainakin viisi muuta, niin joudutaan investoimaan
noin 60 miljoonaa käyttöhyödykkeisiin, koska krakkausyksikkö on myös monessa
muussa yksikössä ja toiminnoissa tarvittavan polttokaasun ja höyryn
pääasiallinen tuottaja. Nuo investointi tarvitaan myös siihen, että Naantalin
jalostamoalue pystyy toimimaan paremmin varasto- ja jakelupisteenä. On vaikea
uskoa, että Naantalissa kannattaa valmistaa kovin pitkään pelkästään
polttoainekomponentteja Porvooseen kuljetettavaksi jatkojalostukseen ja sitten
kuljettaa ne valmiina tuotteina takaisin Naantalin varastosäiliöihin jakelua
varten. Ainakin äkkiä ajatellen tämä tuntuu aivan käsittämättömältä.
Koko Naantalin jalostamon lopettaminen on ollut varmasti useampaan
otteeseen yhtiön johdon mielessä jo vuosikausia, mutta lopettamisen suuret kustannukset
ovat estäneet toteuttamisen. Tästä syystä on ollut järkevämpää pitää laitos
käynnissä vaikka vain marginaalisen pienelläkin rahallisella tuotolla, joskus
ehkä myös pienellä tappiolla. Toki on niitäkin vuosia ollut, jolloin pieni ja
pippurinen jalostamo on tehnyt kokoonsa nähden todella paljon rahaa joustavana
uudistajana.
Nyt julkaistun toimintasuunnitelman seurauksena laitos muunnetaan asteittain
pelkäksi varasto- ja jakelupisteeksi.
Tämä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että ei tule niitä valtavia
lopettamiskustannuksia, koska alue jää muutoin käyttöön, tuotantorauta saa
ruostua rauhassa niille sijoilleen.
Paluu varastoksi
Varasto- ja jakelutoiminnot työllistävät vain kourallisen
ihmisiä, eikä se laitteisto kulu samassa vauhdissa kuin tuotantorauta, joten
tästä syystä tulemme menettämään todella suuren määrän teollisia ja
luonnollisesti muitakin työpaikkoja. Pelkäämme, että vaikutukset tulevat
olemaan nyt yhtiön kaunistellen ilmoittamaan verrattuna suhteellisen rajut koko
Turun seudun työllisyyteen.
Työväenyhdistys
puolustaa teollisuustyöpaikkoja
NTY katsoo, että teollisuustyöpaikkojen puolesta syytä
miettiä mahdollisesti muitakin vaihtoehtoja. Jokin muu vaihtoehto voi olla
yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, vaikkakin yhtiön lyhyen tähtäimen arviot
osoittaisivat muuta. Onko tarpeeksi mietitty sellaisia vaihtoehtoja, jotka
voisi tulevaisuudessa lisätä pääomistajan, sekä myös yhtiön edun mukaista toimintaa
Naantalissa. Miksi Gasumin LNG terminaalia ei sijoiteta Tupavuoreen, jossa
satama toiminnot ovat valmiina syvän väylän päätepisteessä.
Maailma ei ole vielä myöskään niin valmis eikä
turvallinen, että pärjäisimme kokonaan ilman erilaisia polttonesteitä. Pitäisi
myös arvioida, onko huoltovarmuuden kannalta liian haavoittuvaa keskittää
niiden valmistus kokonaisuudessaan yhdelle paikkakunnalle, yhteen isoon
teollisuuskompleksiin.
Valtionyhtiön johto ei ehkä pysty tekemään haluamaansa
Naantalin tuotannon lopetuspäätöstä suoraan kertarytinällä. Pelkäämmekin, että hoidetaan
siten, että tuotantorakenteet muutetaan sellaiseksi, että muutaman vuoden
päästä tuotannon jatkaminen Naantalissa on helposti osoitettavissa järjettömäksi.
Suomi ei tule nousemaan luopumalla teollisuuden työpaikoista. Naantalin
jalostamo on luonut Nesteen ja on perustana yhtiön koko toiminalle. Vaikka historialliset
tekijät eivät tulevaisuutta ratkaisekaan, tuntee viisaan politiikan siitä, että
monipuolisesti ja kaikki tekijät huomioon ottaen tehdään päätökset.
Neste Oil vastaa omista päätöksistä mutta
seuraukset ulottuvat laajasti yhtiön ulkopuolelle. Siksi nykyaikainen toiminta
edellyttää yhteistyötä ensisijassa henkilöstön kanssa, mutta myös ympäröivän
yhteiskunnan kanssa on asioista neuvoteltava.
Toivomme, että Neste Oil selvittäisi ennen lopullisia päätöksiä kaikki tekijät ja
neuvottelisi myös Naantalin kaupungin ja seudullisten viranomaisten kanssa paremmin tulevan toiminnan turvaavista
vaihtoehtoisista mahdollisuuksista.
Kirjoituksen laativat keskustelun pohjalta Kimmo Aho ja Mikko Rönnholm
