Kun luin FT:n artikkelin, että maailma ei ollut valmistautunut uusiin käänteisiin, niin mieleeni tuli Krista Kiuru. Alla selitän miksi?
Myös politiikka vaikuttaa enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Autoritaariset hallitukset, kuten Kiina, voivat silti määrätä tiukkoja toimenpiteitä peläten vain vähän vastareaktiota. Demokraattisia hallituksia rajoittaa se, missä määrin ne ovat säilyttäneet luottamuksen. FT 23.12.2021
Tunnettua tämä on Suomessakin. Politiikan onnettomiin sääntöihin näyttää kuuluvan, että ennalta toimiminen harvoin saa taputuksia. Nimittäin rajoitustoimista on aina haittaa joillekin; pysyvänä esimerkkinä ravintolat ja tapahtumat. Ja kenkkumaista on sekin, että jos tiukoilla toimilla on saatu hyviä tuloksia, niin niitä me kansalaiset pidämme itsestään selvyytenä. Jos sitten käy huonosti ja tulee uhreja ja kärsimyksiä, niin me äänestäjät unohdamme omat päättäjiin vaikuttaneet vastustavat asenteemme ja annamme päättäjien ihan itse ja yksinään kantaa vastuuta huonosta asioiden hoidosta.
Me kansalaiset voimme samassa lauseessa myös vastustaa ylhäältä tulevaa ohjausta ja vaatia selkeitä hallitustason määräyksiä.
Näissä olosuhteissa tulisi päättäjien noudattaa jo tsaarin ajoilta peräisin olevaa imperatiivisen mandaatin kieltoa henkisesti myös uudelleen valitsemisen pelon suhteen:
Perustuslaki29 § Kansanedustajan riippumattomuus
Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.»
Ilahduttavaa on ollut huomata, että Krista Kiuru – tuleva äiti – onnea, on saanut viime päivinä julkisuudessa kiitosta mediassa kesäisestä veitsenterällä kannanotostaan.
Olisiko aihetta suorittaa itsetutkistelua median ja meidän kaikkien siitä, että Kristan näkemys hukutettiin pilkkaavien kommenttien säestyksellä marginaaliin. Krista noudatti oikeuden ja totuuden vaatimusta esimerkillisesti.
Mutta viisaat sanovat, ettei kahta samanlaista pandemia ole ja että kukaan ei voi tietää, mitä seuraavaksi. Seuraava FT:n toimittajakunnan muistutukseen.
Miljardit yhä rokottamattomat ihmiset varsinkin kehitysmaissa tarjoavat tartuntapoolin, josta voi ilmetä lisää mutaatioita. Jopa rikkaammissa maissa on tarpeeksi häiritsemättömiä kansalaisia, joten uudet nousut vaarantavat silti sairaaloiden kapasiteetin.
Kahden vuoden kuluttua suurin opetus on todellakin se, että kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa.
FT 23.12.2021
