Onko Turun asenteena: Etsii , etsii, vaan ei soisi löytävänsä ?

Ministeri
Henna Virkkunen piti kuntakokoukselle
11.12.2012  esitelmän kuntarakenne ja kaupunkiseudut.
Hän julisti olevansa alueemme ihailija ja kertoi seuraavansa tällä tapahtuvaa kehitystä
innokkaasti ja valoi vahvaa usko siihen, että kuntarakenneuudistus  ja erityisesti valtion asettaman selvitysmiehen
välityksellä urkenisi täälläkin ihmeitä tuova Suur-Turku.

Metropolimalliin
hän ei uskonut eikä edes maininnut sitä, että se kuulu kalupakkiin hallituksen
tekemän päätöksen mukaisesti.  Valaehtoisena
todistajan hänelle napsahtaisi syyte väärästä valasta  eli todistaja ei noudattanut ohjetta kertoa
kaikkea ”mitään siitä salaamatta”. Syykin tiedetään.  Se on ollut demareiden lisäys ja sitä on
ehdottanut alueellamme kaupunginjohtaja  Ari Korhonen,sd  ja sille on antanut tukea sd-valtuustoryhmä
Turussa.
Me emme ole asiaan ottaneet kantaa muuta kuin toteamalla tuon olevan paremman
kuin Suur-Turun
Mutta sille on aikaisemmin tullut tukea myös esimerkiksi Helsingin Sanomien
pääkirjoituksessa, jota on näilläkin sivuilla lainattu.

• ”Hallitus on asettanut
  tavoitteeksi vahvat peruskunnat. Toinen päähallituspuolue Sdp on tosin
  moneen kertaan luvannut, että väkipakolla kuntia ei yhdistetä. Tämä lohduttanee monessa kunnassa.
• Ainakin Turun ja Tampereen
  seuduilla yhteinen piirre on, että niin sanotut hyvät veronmaksajat asuvat
  ympäryskunnissa mutta käyvät töissä keskuskunnassa. Näitä ympäryskuntia ei voida kiristää edes uhkaamalla valtionosuuksien
  leikkauksella.
• Pääkaupunkiseudulla
  suunnitellaan erillisratkaisua – metropolimallia, jossa päätettäisiin
  yhdessä muun muassa maankäytöstä, asumisesta, liikenteestä ja
  jätehuollosta.
• Sdp:ssä on nyt alettu
  varovaisesti pohtia, sietäisikö metropolimallia käyttää myös Turun ja
  Tampereen seuduilla. Ehkä sietäisi.
• Joidenkin mielestä
  metropolimallin käyttäminen muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla vesittäisi
  koko kuntauudistuksen idean. Ehkei sentään.
• Jos pakko ei kerran ole
  keinovalikoimassa ja kun todennäköisesti Turun ja Tampereen
  ympäristökunnat vastustavat liitoksia viimeiseen asti, voisi
  metropolimalli olla riittävä kompromissi näillä seuduilla.
• Alueiden näkökulmasta sekin
  olisi todennäköisesti parempi kuin nykytilanne.
• Vuosi 2017 alkaa näyttää yhä
  todennäköisemmältä varsinaisten kuntaliitosten toteuttamisajankohdalta
  koko maassa kuin vuosi 2015. Liittymispäätökset voidaan
  toki tehdä aiemmin.”

Kiistämättä uudet mallit ovat  omiaan sotkemaan tilannetta ja selvää on,
että parasta olis pikkuhiljaa päästä rekenneasioiden vääntelystä  tositöihin. Kuntasektorilla on töitä
palvelujen järjestämisessä ja niiden rahoituksessa. Kuntien toimesta nykyisillä
työkaluilla ei kaikesta selvitä ilman kohtuuttomuuksia. Mutta niin
yksinkertainen asia kuin kunnallinen pääomavero oli yksinkertainen keino tukea
kunnalista itsehallintoa ja kyllä ne rakenteet sitten hoituvat itsestään.

Valtionhallinnosta meillä on huonoesimerkki rakenteiden kanssa
leikkimisestä.  Selvitysmies Rauno Saari viitoititte tietä takaisin
lääninhallitusten suuntaan omassa valtionhallinnon raportoinnissaan. Fiksuna miehenä
hän jätti tämän sanomatta, mutta siitähän on kysymys.

Palaan mieliaiheeseeni eli siihen, että talous se on joka
sanelee. Ja siksi kysyinkin ministeri  Henna
Virkkuselta, että mitä valtionvarainministeriössä toimiva kuntaministeri tästä
aiheesta osaa kertoa. Tietenkin tiesin, että smat vanhat laulu levyltä tulevat
yhdellä sävellajilla: me sävellämme ja ohjaamme eikä kysymyksiä ja vielä
vähemmän selvityksiä tarvita, koska me uskomme mitä haluamme.

Ministeri perusteli taloudellisesti kuntaliitoksia sillä,
että demografia ja muut uhat ovat nostamassa kuntien kustannuksia 40
miljardista viidellä miljardilla ja että se merkitsisi nykysysteemillä
toimittaessa jopa 7 prosenttiyksikön nousua kuntaverossa. Tämä laulu on kuultua
ja siihen on reagoitu, kun viimeksi ministeri tämän heitti ilmoille:

• Kun­ta­liit­to tyr­mis­tyi kun­ta­mi­nis­te­ri
  Hen­na Virk­ku­sen (kok) ta­vas­ta dra­ma­ti­soi­da kun­tien ta­lous­ti­lan­net­ta.
  Virk­ku­nen sa­noi tiis­tai­na Ylen Uu­ti­sil­le, et­tä ”muun muas­sa
  pal­ve­lu­tar­peen ta­kia kun­ta­ve­roa pi­täi­si nos­taa seit­se­män pro­sent­ti­yk­sik­köä
  seu­raa­vi­na vuo­si­na”.
  Kun­ta­lii­ton mie­les­tä kun­nat sel­viä­vät lä­hi­vuo­si­na il­man dra­maat­ti­sia
  ve­ro­ko­ro­tuk­sia.
• ”Kun
  pu­hu­taan täl­lai­ses­ta ko­ro­tuk­ses­ta, kun­ta­ta­lou­den pi­täi­si ol­la
  jo ro­mah­duk­sen par­taal­la. Kun­tien ta­kaus­kes­kuk­sel­la on pa­ras
  mah­dol­li­nen eli kol­men a:n luo­ki­tus eli kun­ta­ta­lous näyt­tää ul­koa
  päin ole­van Eu­roo­pan vah­vim­pia. Mut­ta tääl­lä ha­lu­taan asia esit­tää
  näin synk­kä­nä”, sa­noo Kun­ta­lii­ton apu­lais­joh­ta­ja Rei­jo Vuo­ren­to.
• Kun­tien ra­jo­jen siir­tä­mi­set ei­vät
  Kun­ta­lii­ton mie­les­tä vai­ku­ta kun­ta­ta­lou­teen vuo­si­na
  2013–2016.
• ”Työl­li­syy­sas­te,
  työn tuot­ta­vuus ja ta­lous­kas­vu rat­kai­se­vat ke­hi­tyk­sen, ei se,
  mis­sä kun­tien ra­jat ovat. Yli­pää­tään ko­ko kun­ta­uu­dis­tuk­sen las­kel­mat
  ovat enem­män tai vä­hem­män ha­tus­ta ve­det­ty­jä.”

Turussakaan
ministeri ei mitään perusteluja esittänyt eikä selvittänyt, että miten
kuntarakenne tähän vaikutta. Lapsenkasvatuksen keinot olivat ministerin
esityksessä esillä ja niinpä tämän talouskatastrofin maalailun lisäksi vilahti puheessa
muutama muu rivien väliin sujautettu uhkaus. Kuulijat sen ymmärsivät kyllä,
mutta arvaan, että ne pikemmin nostavat kuin laskevat vastarintaa.

Ny on
sitten aika antaa lausuntoja epäselvästä ja muutoinkin erikoisesta valinaikaisesta
lainsäädännöstä. Miten selvityksiä tehdään ja mitä niissä selvitetään, on nyt
paikallisten toimijoiden tärkeitä kysymyksiä.  Ei tässä ole tarpeen olla uhmakas ja
yhteistyöhaluton, mutta on myös selvää, että asiat kulkevat helposti ylempänä
Hesarin viitoittamalla tavalla, ellei jotain fiksua löydetä.  
Ja löydetäänkö, jos Turun asenteena on , että etsii,  etsii, vaan ei soisi
löytävänsä.
mr