Jussi Pesonen UPM on juuri valittu kuten viime vuonnakin Kauppalehti Option raadin vuoden parhaaksi yritysjohtajaksi.
Kaipola kiinni ja syyttävä kirje. Varsianainen syy on markkinatilanteessa, mutta varsinaiset syypäät ovat valtion verot ja duunareiden palkat.
Ja ajoitus: Ennen budjettiriihtä ja vähän SDP:n puoluekokouksen jälkeen ja tienkin Petteri Orpo uskoo Pesosta tai vaikkei uskoisikaan, niin yhtyy sormen osoitukseen.
Sanna Marin on johtanut liian uskottavasti hallitusta.
Tämä ei ole vainoharhaisuutta, sillä samaan aikaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja, entinen Jyrki Kataisen kansliapäällikkö Juho Rommakkaniemi, itkee, ettei ole saanut tapaamista, vaikka kerran pyytänyt.
UPM ja Pesonen pärjäävät
UPM:llä on mennyt paremminkin, mutta ei nytkään asiat kurjasti viimeisen kuukauden aikana kurssi noussut kymmenyksellä ja osingon tuottoprosentti on paras sarjassaan, kuten kuvakaappaus Hesarin sivuilta osoittaa.
Jussi Pesoselle kaikki paremmin kuin hyvin.Metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen sai vuonna 2019 muhkean palkankorotuksen, kertoo Helsingin Sanomat. Toimitusjohtajan yhteenlasketut palkat ja palkkiot nousivat edellisvuoden 6,4 miljoonasta yli 7 miljoonaan euroon.
Yhdeksän prosentin korotuksen taustalla on lisäeläkemaksujen nousu. UPM maksoi lisäeläkemaksuina Pesoselle 1,5 miljoonaa euroa, kun viime vuonna vastaava summa oli 950 000 euroa.
Toimitusjohtajalle maksettu korvaus oli 160-kertainen keskituloiseen yksityisen sektorin palkansaajaan verrattuna. Palkansaajajärjestö STTK:n laskelmien mukaan keskituloisen palkansaajan tulee olla töissä yli 160 päivää saadakseen Pesosen yhden päivän palkan. Keskisuomalainen 28.8.2020.
Pääministeri muistutti Kaipolassa käydessään yhtiötä yhteiskuntavastuusta ja toisaalta lupasi, että seuraavassa lisätalousarviossa verotusuudistuksia, siitä oli uutisissa asiallinen uutinen telkkarissa. Sen jatkoksi tuli tietenkin kilpailukykyuutisointi, jossa palkkakustannukset otsikossa nostettiin tikun nokkaan.
Numeroleikki paljastaa
UPM ilmoittaa tavoittelevansa 75 M€ vuotuisia säästöjä. UPM:n 450 hengen palkat ovat yhteensä 27 M€ vuodessa
Väite, että palkkakustannus olisi 30 prosenttia korkeampi Suomessa kuin kilpailijamaissa, tarkoittaa 8,1 M€ lisäkustannusta UPM:lle. Jos taa Paperiliiton tieto on oikea, ero olisi vain 4.000 € vuodessa, liian suuren palkan vaikutus UPM:lle olisi 1,8 M€.
Vaikka otetaan palkkojen sivukulut huomioon palkkojen merkitys on mitätön.
Siis puheet ovat metsäteollisuudessa omistajan politiikkaa ja arvaan, että yhtenä tarkoituksena saada kansalaiset ärsyyntymään paperimiehen kovan palkan kuullessaan. Kateudella nostatettiin Sari Sairaanhoitajakin Kokoomuksen avuksi ja Jyrki kataisen onneksi vuoden 2007 vaaleissa.
Potkuoptiot
Taas kerran haluan muistuttaa vahasta ideastani potkuoptioista.
Irtisanotuille myönnettäisiin optio ostaa yhtiön osakkeita seuraavan kolmen- viiden vuoden aikaan yhtiön osakkeita niiden ennen irtisanomisia olleella hinnalla.
Esimerkiksi osto-optioita annettaisiin kahden vuoden palkka 120.000 € / 25 € eli osakkeen hinnalla. Irtisanottu saisi option ostaa yhtiön 4.800osaketta 25 € hinnalla. Jos kolmen vuoden päästä osakkeen arvo olisi noussut 35 € saisi palkansaaja optioita myydessään 10 €/yksikkö eli 48.000 euroa.
Se olisi reilua ja siinnä korvattaisiin osakkeen nousuun osallistuneita. Huomattakoon, että 1 prosentin 25 sentin osakkeen arvon nousu tarkoittaa omistajille yhteensä 130 M€ hyötyä. Esimerkiksi eilen UPM:n kurssi (kts yllä kuvakaappaus) nousi 0,27 prosenttia eli kokonaisarvo kasvoi 35 M€ Kaipola ilmoitus voi olla syynä tähän, koska muut metsäosakkeet olivat miinuksella.
Omistajat hyötyvät ja irtisanotut ja yhteiskunta kärsii
Olisiko jo aika yhteiskuntavastuuseen?
Potkuoptiot on hieno idea kansantaloudellisesti ja humaanisti, krhmp, siis historiallisesti. Jos olisin Sdp, toisin sen ripeästi julkiseen keskusteluun. Eikös maan johtavissa viestintätoimistoissa ole johtavissa tehtävissä entisiä demreita; mitä he tekevät? Rahalla saa hyviä yhteiskuntasuhteitaja ehkä hyvää viestintääkin. Ja onhan demareilla oma julkaisukin. Ja muutama kansanedustaja. Keskustelu käyntiin. Sipilän hallitus vaati palkansaajilta yhteiskuntavastuuta, ihan oikein silloisessa tilanteessa. Olosuhteet muuttuivat yhtäkkiä rajusti. Samat vaatijat pissaavat housuun, kun nyt vaaditaan yhteiskuntavastuuta pääomavaltaiselta teoillisuudelta. Kaipolan tehdas on yhä hyvinkin kannattava, mutta globaalitaloudessa riittämättömän kannattava pääoman tuoton kannalta. Sille etsitään ja löytyy otollisempi osinkoympäristö. Edes Suomen pääministeri ei saisi sanoa tätä yksinkertaista asiaa rehellisesti.