Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuu omalla
tavallaan. Puhe on kirjakieltä, mutta tarkkaavainen – en puhu itsestäni – voi huomata,
että sanajärjestykset ovat täkäläistä perua.
Kirjallisuuden vaikutelmaa edusti mukavalla tavalla mielensä
pahoittajaan liitetty käänteinen eli myönteinen versio marjanpoimijan tarinasta.
Puheen etenemistahti oli poikkeuksellisen ripeä.
Presidentti taas kerran muistutti siitä, että pakolaisasiaan olisi ollut
aihetta valmistautua kunnolla siksi, että merkit ovat olleet Välimerellä näkyvissä.
Pakolaisasiassa presidentti antoi tukensa hallituksen toimille ja hänen
pääministeri Löfvenin lainaus ja siitä johdettu päätelmä on paljon lainattu:
Maailmasta tulijoita olisi määrätön määrä,
mutta kykymme kantaa huolta heistä on rajallinen. Luulen, että Ruotsin
pääministeri Löfven sanoi oleellisen kuvatessaan ”olemme olleet naiiveja”.
Ruotsi, monien muiden maiden lailla, onkin tiukentanut
maahanmuuttopolitiikkaansa. Olen ymmärtänyt Suomen hallituksen ratkaisut niin,
että haluamme turvata voimavarat suurimmassa hädässä olevien auttamiseen.
Silloin apua riittää vain vainon vuoksi tuleville.
En tietenkään tiedä, mitä demaripääministeri tarkoitti,
ehkäpä sitä, että Ruotsidemokraattien pelossa on Ruotsi ollut ylihalukas
avaaman oviaan. Ruotsiin on tullut 165.000 meille 30.000 pakolaista eli viisinkertainen
määrä, asukasluvun suhde on vain puolitoistakertainen. Joten ihan yksi yhteen
meidän naapureiden tilannetta voi verrata.
Entinen Ruotsin pääministeri Ingmar Carlsson puhui pari viikkoa ennen huhtivaaleja Turussa.
Kirkasta ja selkeää sanomaa hän välitti. Samoilla linjoilla hän oli Sauli Niinistön kanssa pohjoismaisesta yhteistyöstä ja sen tärkeydestä.
Häneltä kysyttiin myös Ruotsin
maahanmuuttopolitiikasta ja ohjetta: Miten saisimme Suomen ilmapiirin
käännettyä myönteisempään suuntaan. Emeritus pääministeri totesi pelkistetysti
seuraavaa:
Ruotsille on ollut
maahanmuuttajista hyötyä, mutta maahanmuuton hoitamisesta ei kannata Ruotsista
ottaa mallia. Kotouttamisessa olemme epäonnistuneet – sitä ei ole
yksinkertaisesti ollut. Saksan liittokansleri Angela Merkel
puolestaan kommentoi yli miljoonan pakolaisen Saksaan tulo uudenvuodenpuheessaan:
Olen varma, että tämän ihmisvirran
aiheuttama haaste ja niin monen ihmisen kotouttaminen ovat mahdollisuus
tulevaisuudellemme.
Ruotsi ja Saksa ovat ottaneet maahanmuuttajia jo aikaisemmin absoluuttisesti ja
suhteellisesti paljon Suomea enemmän. Ruotsi ja Saksa ovat menestyneet taloudellisesti
Suomea paremmin. Monissa asioissa meitä kehotetaan ottamaan mallia näistä
maista, miksi sitten ei pakolaisasiassa. Myönteisesti arvioiden voidaan voimavaroihin
rajoittavana tekijänä vetoamista pitää haluna hoitaa prosessi paremmin kuin naapureissa on tehty.Eli kysymys ei ole aiankaan pelkästään perussuomalisten pelkeoa.
TP Sauli Niinistö toi keskusteluun uuden näkökulman saavutettujen, mutta ansaitsemattomien
etujen käsitteistä. Hän viittasi 2007 palkkaratakaisuihin mainitsematta Sari
Sairaanhoitajaa, joka oli eduskuntavaalissa, joissa Sauli Niinistökin oli
ehdokkaana, Kokoomuksen Kataisen – Tujusen kehittelemä vaalitäky.
Nyt hänen
sanomansa on selkeä ja sormikin osoittaa parempiosaisten piirejä, joiden asenteesta esimerkillään
toimiva presidentti on ennenkin mielensä pahoittanut:
Hintakilpailukyky on ongelma, joka puolin ja toisin on tunnistettu, vaikkei
yksimielisyyttä vielä olekaan löytynyt. Etuudesta tinkiminen ei ole helppoa ja
monilla on epäilyksiä, kuka siitä lopulta hyödyn korjaa. Hintakilpailukyvyn
parantaminen ei voikaan merkitä vain voitonjakokyvyn parantamista. Olisi hyvä
löytää riittävän yleiset tai jopa yrityskohtaiset sitoumukset siitä, että
saatava hyöty tullaan käyttämään puhutun mukaisesti, siis työpaikkojen
turvaamiseen.
On hyvä, että työmarkkinoiden keskusteluyhteys on edelleen auki. Kannustan
teitä löytämään sovintoa. Hyvä ei ole kevättä riidellen kohdata.
Ennen vuoden vaihdetta oli Sixten Korkmankin telkkarissa omia
arvioitaan esittämässä. Tavanomaisten työmarkkinasyypäitten siis AKT:n ja EK:n
listaan hän lisäsi Akavan ja Kuntatyönantajat. Sen kun presidentin puheen
taustaksi lisäämme, niin alkaa hahmottua julkisuutta tasapuolisempi kuva Suomen
kasken kannoista.
