Presidentinvaalien vaikutuksesta on tälläkin palstalla
tullut kirjoitettua. Tein sellaisen havainnon jo varhain, että
presidentinvaalimenestyksellä on lyhytaikainen ja suhteellisen vähäinen
merkitys puolueiden kannatuslukemiin. Aikoinaan saimme pienen presidenttilisän
Mauno Koiviston ensimmäisen kauden
ensimmäisissä vaaleissa. ja siihen se sitten jäi. Mitään merkkejä myöhemmistä
ei sen paremmin Martti Ahtisaaren kuin Tarja Halosenkaan positiivisesta
vaikutuksesta ei löydy. Tarja Halosen ajoilta olin havaitsevinani sellaisen
ilmiön, että hänen valintansa passivoi sitä epäaktiivisinta kannattajakuntaa.
Monen arvelivat, että kyllä Tarja hoitaa eikä näillä muille vaaleilla ole niin
väliä. Paha virhetulkinta, joka johtuu presidentin vaalin suuresta
huomioarvosta ja jännityksestä. Siinä mielikuva ja todellisuus käänsivät
toisilleen selkää ja luulo voitti
tiedon.
Edellisten 2006
presidenttivaalin jälkeen Sauli
Niinistön tappio oli niin hienon hieno, että se nosti Kokomusta. Nyt sen
sijaan ollaan palattu normaalin järjestykseen. Kokoomukselta on Niinistö-
nosteet poispyyhitty. 25 prosentin tasolta lähestytään 20 prosenttia. Pudotus
vajaan vuoden ajalla on kova ja saman suuruinen on SDP:n nousu 16 prosentista yli
20 prosenttiin.
Luultavasti Kokoomuksen joukoissa on pettymystäkin, eihän kaikki muuttunutkaan,
niin kuin luultiin. Ja sekin on selvää, ettei Niinistö kuulu komenneltaviin,
hän on oman tiensä kulkija. Ei hän tahallaan Kokoomukselle haitta tee, mutta ei
myöskään tarkoituksella auta.
Voisin kaukaa katsottuna arvella, että vaikka Jyrki Kataisessa ei ole ulkoista itäsuomalais-Savolaista hapatusta voi hänen ja Niinistön tyylissä olla
melkoinen ero. Innostusta ja ylisanoja putoilee Kataisen suusta helposti, kun
taas Niinistöltä saa niitä hohtimilla repiä paitsi silloin, kun hän on
riittävän varma omasta kannastaan, joka sitten onkin kovin pysyväistä sorttia
verrattuna Kataisen joustavuuteen.
Vielä molemmilla niin Kokoomuksella kuin SDP:llä on matkaa
edellisten kuntavaalien tasolla. Ja tulos tulee riippumaan paljon
äänestysprosentista ja paikallisia poikkeamia tulee olemaan paljon.
Kuntavaaleissa on paikallisella ehdokasasettelulla myös suuri vaikutus ja siksi
näiden vaalien vertailu valtakunnallisiin ei voi olla suoraviivaista, vaikka
suuntaa antavia merkkejä varmaan tuloksesta löytyy.
Sillä tavalla tilanne on hyvä, että mikään ei varmaan ennen
vaalituloksen laskemista. Äänestäjä tietää todella vaikuttavansa, kunhan tämän
asetelman tunnistaa.
