Valtion taloutta tarkastetaan
ja tarkastellaan ulkoa ja sisältä. Laitoksen pääjohtaja Tuomas Pöysti toimii vähän molemmilta
suunnilta. Hän lausuu napakasti. Jokin aika sitten hän rusikoi päätöksenteko
Suomen Kuvalehdessä, nyt on areenaan Helsingin Sanomat. Hänen haastatteluja
lukiessa tulee vähän epäselvä olo. Toisaalta ja toisaalta. Onko sopivaa, että
hän puhuu julkisesti vai onko oikein, että juuri hän kertoo epäkohdista.
Lukematta ei hänen kannanottojaan kannata jättää ja voihan niitä kritisoida
tarpeen mukaan.
- ”Isänmaan ja sen
kansalaisten hyvinvoinnin vuoksi toivomme, että hallituksen rakennepoliittinen
ohjelma pystytään mahdollisimman tehokkaasti toteuttamaan”, sanoo
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti
Hän on huolissaan siitä, onko valtioneuvostossa ja siten Suomessa
kykyä tehdä päätöksiä. Asia on tärkeä, koska Suomi on Pöystin mukaan
pirullisissa ongelmissa.
”Jos yhdestä näkökulmasta keksii ratkaisun, se yleensä tuottaa
lisävaikeuksia jollain toisella elämänalueella”, Pöysti selittää
pirullisia ongelmia. Niistä ei selvitä, jos päätöksenteko ei toimi.
Koko talous on juuri nyt pirullinen ongelma. Suomen julkisen talouden
menot ja tulot eivät ole kestävällä pohjalla. Toisaalta suhdanne on
huono, jolloin pitäisi julkisten menojen leikkaamisen sijaan mieluummin
elvyttää. Toisaalta rakennemuutoksesta kärsivän teollisuuden tavarat
eivät mene kaupaksi.
Niinhän se on. Mauno
Koivisto tuon aikana totesi, että politiikka on aina väärää. Se riippuu
miltä kannalta asiaa katselle.
- Hieman arkisemman esimerkin Pöysti
löytää sosiaali- ja terveyspalveluista, joita nykyhallitus on kovasti
yrittänyt uudistaa.
”Sote-uudistusta lähdettiin tekemään organisaation kautta,
kun olisi pitänyt katsoa laajemmin palveluiden järjestämisen tapaa
ja varsinkin rahoitusta”, Tuomas Pöysti sanoo.
Järjestämisvastuiden rukkaaminen ei Pöystin mukaan riitä, jos terveydenhuollon
rahoitus jatkossakin tulee monesta eri pussista. Raha muodostaa
voimakkaan kannustimen pallotella potilaita paikasta toiseen.
Pöysti sanoo olleensa positiivisesti yllättynyt siitä, että hallituksen
rakenneohjelmassa mainitaan terveydenhuollon monikanavainen rahoitus.
Sen purkamisen vaihtoehdot ja vaikutukset tullaan selvittämään.
Tuossahan ongelma
kulminoituu. Taitaa vaan olla liian vähän tietoa ja liian vähän aikaa. Siksi
pakkopäättäminen on pahasta.
- VTV:n haastatteluissa
on tullut esiin tilanteita, joissa keskeiset virkamiehet eivät ole
päässeet puhumaan ministerille, vaan heidän on pitänyt asioida poliittisen
esikunnan kanssa.
Pöysti epäilee, että ministerit ovat kiinnostuneempia hallituksen
kokonaistavoitteista, kun taas heidän poliittisia avustajiaan saattavat
enemmän kiinnostaa oman puolueen tai jopa jonkin sen ryhmän tavoitteet.
Kun ministerit ovat kiireisiä, avustajakunnat voivat alkaa elää omaa
elämäänsä ministeriöissä.
Tuomas Pöysti toivoo, että seuraavan hallituksen puolueet kykenisivät
yhteistyöhön, joka perustuisi keskinäiseen luottamukseen pikkutarkkojen
hallitusohjelmakirjausten sijaan. Vaalikauden alussa pitäisi sopia
siitä, että päätöksiä tehtäisiin enemmän yhdessä koko valtioneuvoston
kesken. Poliittisten esikuntien rooli olisi selvemmin rajattu arvojen
ja tavoitteiden puolelle.
Mutta ensimmäinen päätöksenteon koetinkivi on nykyhallituksen rakennepaketti,
jonka lopputulos selviää näinä päivinä.
Onko toiveikkuuteen syytä?
”En uskalla sanoa mitään”, Tuomas Pöysti vastaa.
Lopputulos
on varmaankin oikea, Kukaan ei tiedä. Mutta asiahan voi olla ihan tosinkin
päin. Nimittäin ministeri ei aina ehdi ja ministerin pitää huolehtia kokonaisuuksista.
Se on selvää. Ja siitä seuraa, että joku toinen hoitaa asioita. Pöystin
ilmeisesti toivoisi virkamiesten ottavan poliittisen tehtävän mieluummin kuin
ministerin poliittiset avustajat. Tässä olla keskeisen asian edessä eli miten
poliittinen vastuu kannetaan ja miten poliittista ohjausta annetaan. Meillä on
aivan liikaa esimerkkejä siitä, että virkakunta johtaa. VTV:n kotipiha vaikutusvaltaisin
valtionvarainministeriö on tästä pahain esimerkki.
- VTV:n Tuomas Pöystin mielestä julkisen talouden kannalta
olisi aivan välttämätöntä, että hallitus onnistuisi vähentämään
kuntien tehtäviä ja velvoitteita
”Meillä on iso joukko kuntia, jotka eivät tule selviämään nykyisistä
tehtävistä.”
Pöystillä on oma näkemyksensä siitä, mistä säästöjä löytyisi.
”Täytyy miettiä ihan palvelu palvelulta, mitkä kunnan on mahdollista
sekä toteuttaa että rahoittaa”, hän sanoo.
Hiipuvan väestön alueilla Pöysti keskittäisi kouluverkkoa. Luokkakokojen
ei pitäisi olla sitovasti säädeltyjä, vaan jos oppilailla sujuu hyvin,
luokat voisivat olla hyvinkin suuria.
Aikamoinen poliittinen
kannanotto leikkauksien puolesta. Eikö pitäisi katso myös tulopuolta varsinkin
verotusta. Mutta en tarkoita, etteivätkö tässä yllä ja alla esitetyt ideat voisi
olla hyvinkin tarpeeseen osaratkaisuina.
- Sosiaali- ja terveyspalveluissa on Pöystin
mielestä korkeita pätevyysvaatimuksia.
Alhaisempikin osaaminen monesti riittäisi, jos palvelu siten saapuisi
ajoissa esimerkiksi lastensuojelussa.
”Nykyjärjestelmässä on esimerkiksi hyvin koulutetut erityissosiaalityöntekijät
ja lastenpsykiatrit. Mutta syrjäytyneessä perheessä päästäisiin
pitkälle, jos joku kävisi riittävän aikaisessa vaiheessa tarkistamassa,
että kaikki ovat saaneet puuroa ja käyneet pesulla”, Pöysti kuvaa.
Alhaisempikin osaaminen monesti riittäisi, jos palvelu siten saapuisi
ajoissa esimerkiksi lastensuojelussa.
”Nykyjärjestelmässä on esimerkiksi hyvin koulutetut erityissosiaalityöntekijät
ja lastenpsykiatrit. Mutta syrjäytyneessä perheessä päästäisiin
pitkälle, jos joku kävisi riittävän aikaisessa vaiheessa tarkistamassa,
että kaikki ovat saaneet puuroa ja käyneet pesulla”, Pöysti kuvaa.