Velkakriisi on tehnyt Saksasta
haavoittuvan- otsikolla kirjoittaa Satyajit
Das FT:ssä 4.11.2013, että perifeeristen alueiden heikkous vaikuttaa Saksan
talouden näkymiin. Alla referaatti kirjoituksesta
Angela Merkel onnistuneen uudelleen valinnan
vaalikampanjan viesti oli: Saksa elää vauraasti, lamalta turvassa olevassa
taloudessa euroalueen ongelmien ollessa hallinnassa. Mutta Saksan taloudellisen
valta ja vahvuus on liioiteltua.
Vuonna 2012 Saksan kauppataseessa oli 27 miljardin alijäämä Venäjän, Libyan
ja Norjan välillä johtuen pääasiassa energiantuonnista. Saksa oli myös
kauppataseen alijäämä 4 miljardia Japanin ja 11,7 miljardia Kiinan kanssa. Sen
sijaan Saksan kaupan ylijäämä 54 miljardia euroalueen (Ranska, Italia, Espanja,
Kreikka, Portugali, Kypros ja Irlanti) kanssa.
Epävakaiden maiden jatkuvasti heikot talouden näkymät vaikuttavat Saksaan.
Korkeat energiahinnat ja kehittyvien markkinoiden kasvavat paineet ovat
pahentamassa ongelmia.
Riskimaiden hallitukset eivät saavuta tavoitteita ja niiden lainakustannukset
pysyvät kestämättömän korkeina ja ne tarvitset apua.
Saksan riski joutua maksumieheksi ongelmamaille annettujen sitoumuksien
vuoksi voi nostaa käsittämättömän suureksi. Suuren maan maksukyvyttömyyden
aiheuttama lasku Saksalle voisi nousta jopa 1.500 miljardiin euron, joka oli 2.500 miljardin kansantulosta
suuri osa.
Saksan omat demograafiset ongelmat eli sen sosiaaliturvajärjestelmän
kattamattomat velat voivat nostaa sen velkasuhteen 190 prosenttiin BKT:sta.
Saksan historia on täynnä äkkikäännöksiä ja ääri-ilmiöitä. Epäonnistuneet
arvioit ja muut virheet eurokriisin käsittelyssä voi aiheuttaa arvaamattomia
seurauksia.
Halutessaan säilyttää oman suhteellisen vaurautensa ja keskeiseen asema
Euroopassa, saksalaiset ovat pyrkineet välttämään heidän ahdinkonsa
todellisuutta. Mutta kuten C.S. Lewis
on lausunut: ”Jos etsit totuutta, saatat löytää lopussa hyvän olon – mukavuuden;
Mutta, jos etsit vain mukavuutta, et tule saamaan mukavuutta etkä totuutta, vaan sen sijaan aluksi voit saada
suopeaa soopaa ja toiveajattelua ja lopputuloksena on epätoivon.”
