TALOUSARVIO
2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 – 2016
Palvelumme
saavat kiitosta, mutta taloudellisesti Naantalilla ei mene nyt hyvin. Vielä
2000-luvulla kaupunki oli nettovelaton kunta, nyt velkataakka on yli 50
miljoonaa euroa. Vuoden 2012 talousarvio toteutuu huomattavasti ennakoitua
huonommin ja alijäämä on ennätysmäinen 8,5 miljoonaa euroa. Tämä on seurausta
mm. siitä, että verotulomme jäivät ennakoitua huonommiksi. Yhteisöveroissa
luisumme kohti tavanomaista kuntaa. Huoltosuhteemme on heikentynyt ja koko
valtuustokaudelle asetettu väestönkasvutavoite ei ole toteutunut. Sataman
myyntitulot alittuivat reippaasti, myyntivoitoissa ja maankäyttösopimusten
tuotoissa ei päästy tavoitteeseen.
Nyt laadittu
talousarvio vuodelle 2013 sekä taloussuunnitelma vuosille 2013 – 2016 on
edeltäjäänsä realistisempi. Hallintokuntien esitykset pysyivät raamin sisällä,
tästä kiitos. Olisiko niin, että häämöttävä Siperia opettaa jälleen… Investointisuunnitelma
on maltillinen. Suurimpia investointeja ovat uuden paloaseman rakentaminen ja
sataman RORO – laiturin uusiminen. Paloaseman investointi palautuu kaupungin
kassaan aluepelastuslaitoksen maksamana vuokrana. Satamaan on 20 vuoden aikana
investoitu 30 miljoonaa euroa, ja jatkoinvestointeja suunnitellessa olisi syytä
säännöllisesti pohtia, tuleeko investoinneille tuottoa tarpeeksi nopeasti. Kultarannan koulun käyttöikää jatketaan
korjaamalla välttämättömimmät epäkohdat.
Olemme
jättämässä seuraavalle valtuustolle melkoisen vyyhdin selvitettäväksi. Asukasluvun
kasvun pysähtymiseen viimeisten vuosien aikana olisi pitänyt puuttua jo
aikaisemmin. Monen asian seuranta jäi taka-alalle toteutuneen
kuntaliitosselvitystyön vuoksi. Kaavoitukseen ja asuntotuotantoon pitää saada
vauhtia, sillä nykyiset omakotitalotontit menevät asumisväljyyden täyttämiseen
ja uusista kerrostaloista on kova kysyntä. Vetovoimaisia kerrostaloja on siis
saatava.
Kotihoidon
kuntalisään ollaan oltu tyytyväisiä. Jos sitä jatketaan nykymuodossaan v. 2014, olemme
edelleen sitä mieltä, että tuen saamiseen tulisi liittää tulosidonnaisuus. Jos
uusia asukkaita ei saada, ja lasten ja koululaisten määrä laskee ennustetulla
tavalla, tulee päiväkoti- ja kouluverkkoa tarkastella esimerkiksi niin, että
huonokuntoisimmat yksiköt suljetaan palvelutasoa kuitenkaan huonontamatta.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus takaa lapselle kunnallisen päivähoitopaikan,
vaikka päiväkoti vaihtuu. Vuonna 2013 jatkuu palvelustrategian laatiminen ja
myös luottamushenkilöille tuleville valtuustokausille tehdään
tavoiteorganisaatio.
Valtuustoryhmämme
on valmis hyväksymään nyt käsiteltävänä olevan talousarvion ja
taloussuunnitelman, jonka tekemistä eivät ainakaan helpottaneet poikkeukselliset
olosuhteet. Töihin tartuttiin kuitenkin ripeästi: hallintokuntia painostettiin
miettimään keinoja, joilla vuoden 2012 alijäämää saataisiin pienennettyä.
Samalla visioitiin tulevaa: nostimme yksimielisesti ensi vuoden
tuloveroprosenttia, jolla kaupunginjohtajan katsauksessakin todetaan olevan
mahdollista katkaista velkaantuminen, kunhan talousarvio toteutuu tänään tämän
valtuuston päättämällä tavalla. Valtiota emme voi syyttää ihan kaikesta:
valtionavut tulevat nousemaan 19,4 miljoonaan euroon.
Kulunut
valtuustovuosi päättää uuden Saaristo-Naantalin ensimmäisen nelivuotiskauden. Tieto kaupunginjohtajamme äkillisestä
sairastumisesta syksyllä järkytti ja samalla huolestutti. Talouden
tasapainottaminen, kuntavaalit ja uuden talousarvion ja taloussuunnitelman
laatiminen oli kuitenkin osaavissa käsissä: tästä erityinen kiitos yhteyspäällikkö
Martti Sipposelle, kaupunginsihteeri Riitta Lehtiselle ja muille
keskushallinnon virkamiehille. Lisävastuuta ottanut kaupunginhallituksen
puheenjohtaja Markku Tuuna sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko
Rönnholm ansaitsevat myös kiitoksen.
Lämmin kiitos
koko henkilökunnalle ja luottamushenkilöille kuluneesta vuodesta.
Haluan
omasta ja Sdp:n valtuustoryhmän puolesta vielä kiittää
tätä valtuustoa rakentavasta yhteistyöstä ja toivotan kaikille oikein hyvää
joulua ja onnellista uutta vuotta. Lähetämme joulutervehdyksen myös
kaupunginjohtajallemme Timo Kvistille ja hänen perheelleen.
Joulupatja o mu omakeksimä perinne,
mink mää tahtoissin lanseerata niil ihmisil,
ketkä tahto viättä lepojoulu.
Joulupatja tehrä nii, ett
jouluaattoaamun sänkyst raahata patja keskel olohuane lattia peittoines
tyynyneis päivines.
Ympärs asetella ruakka (mikä ei o itte tehty vaa myyjäisist ostettu taik jonku
ahkera jouluihmise laittama), namei ja uussi kirjoi ja mitä muit paketei onka sattunu
saama.
Siäl peito al sit maatta uuttevuatte
saak,
käännetä välil kirja sivui taik kylkke
ja ojennella kätt kohren konvehtei.
Viarai ei saa tul käymä, eik itte kuulu käyrä missä.
Ei ol väli onk yksinäine, pariline taik
perheline –
joulupatja o joustava ratkaisu.
Ko siit nousse, o niin kyllästyny makkamisse
ja niin täys tyäntouhu ja toiminna ilo,
et sitä riittä pitkäl kevässe.
– Heli Laaksonen
