Suuruudenhulluus on vaarallinen tauti, josta kuitenkin voidaan laskea leikkiäkin . Jotkut aikalaiseni muistavat vitsin:
Oletko kuullut, että
De Gaulle on tullut suuruuden hulluksi?
Miten se ilmenee?
Hän luule olevansa Raade
No ei Raadekaan maineestaan huolimatta ollut hullumpi johtaja ja jos Gideon Rachmanin jutun lukee niin de Gaullella oli harkintakykyä, mikä Putinin puuhista puuttuu totaalisesti.
Vaikka de Gaullea syytettiin usein vaistomaisesta autoritaarisuudesta, hän pyrki valtaan todellisissa vaaleissa ja hyväksyi demokratian säännöt ja kulttuurin. Vuonna 1968 Ranskaa järkyttivät katukapinat. (Jotkut asiat eivät muutu koskaan.) Vuotta myöhemmin de Gaulle hävisi kansanäänestyksen, erosi presidentin tehtävästä ja jäi eläkkeelle.
Sitä vastoin Putin ei ole kyennyt erottamaan näkemystään kansallisesta suuruudestaan henkilökohtaisesta vallastaan ja rikkauksistaan. Hän pitää kiinni Kremlistä. Ne, jotka ovat eri mieltä hänen politiikasta, hakataan kaduilla, vangitaan, ajetaan maanpakoon tai kuolevat epäilyttävissä olosuhteissa. Venäjä tarvitsi oman de Gaullen. Sen sijaan se on päätynyt kalpeaan jäljitelmään Ivan Julmasta.
Gideon Rachman FT 14.8.2023