Turun Sanomat julkaisi 10.12.2015 tasa-arvoa kuvaavan Morgan
Stanlayn Indeksin (MSI). Siinä kisassa Suomi menestyi terveydenhuoltoa lukuun
ottamatta hyvin. Tilaston tutkiminen johdatti kiinnostuksen OECD:n tilastoihin
ja Suomen asemaan niiden valossa.
Yleisesti ottaen Suomi on sellaista keskiarvoa monella
mittarilla. Esimerkiksi syöpä ja erityisesti lapsikuolleisuudessa olemme parhaasta
päästä. Myöskin kustannukset ovat kohtuulliset ehkä lakantissa. Sen sijaan
näyttää olevan niin, että suomalaiset eivät tunne itseään terveeksi. Ylemmän tulotason tila on keskitasoa, mutta pahinta on, että terveydentilan erot
tulotason mukaan arvioituna ovat todella – kuten MSI indeksissäkin oli
osoitettu -huonommasta päästä yli viidenneksän alle keskitason. Vaikka grafiikan tulkinnassa varoitetaan aineiston erilaisista lähtökohdista, näyttää suhteellinen ero olevan Suomessa olevan suuri 77/49 eli jos muutetaan ylempi ryhmä 100, niin alempi tulotaso pääsee vain 62.
Jos vertaamme sitten kolutustason vaikutusta elinikäodotteeseen, huomaamme, että siinä suhteessa Suomi ei ole ihan yhtä epätasa-arvoinen kuin tulotasoerojen suhteen näyttää olevan. Korjaamista on toki tässäkin.
Kustannuspaineista puhuttaessa on annettu ymmärtää, että se olisi meidän vaikeuksien syy. Rakenteellisia uudistuksia on tosin vaadittu tasa-arvoonkin viitaten, mutta kyllä säästöt ovat olleet vahvimmin esillä.
Jos katsomme tarvevakoituja kustannuksia lähiympäristössämme, niin huomaamme, että erot ovat suhteellisesti pienehköt, mutta, että niitä on sen verran paljon, että toimenpiteet ovat perusteltuja
Sosiaali- ja
terveydenhuollon nettomenot myös tarvevakoituna. (THL)
Kunta Nettomeno Indeksi Tarve Tarvevakioitu
€/as Keskim.100 Keskim100 Kesikim.
100
Kaarina 2 628 91 0,92 99
Naantali 2
628 91 0,95 96
Raisio 2
626 91 1,00 91
Porvoo 2
598 90 0,91 99
Nousiainen 2
592 90 0,89 101
Nokia 2
551 88 0,94 94
Masku 2
548 88 0,83 106
Kun meidän menojen kauhistellaan, niin on on terveellistä vilkaista kansainvälisiä tilastoja. Useimmiten näytetään terveydenhuollon kustannukset vain kansantuoteosuuksina. Ehkä kuitenkin on hyvä puhua rahasta siis ostovoimakorjatuista dollareista. Terveydenhuollossa Suomi on hyvin keskimääräinen. Mielenkiintoista on havaita, että tässä vertailussa nähdään USA:n käyttävän julkisia varojakin 1 000 USD /asukas enemmän rahaa kuin Suomi. Kustannusten kurissapitämisen kannalta ei liene juurikaan näyttöä siitä, että yksityistäminen kannattaisi.
