YYA- sopimus on sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Se syntyi neljä vuotta myöhemmin kuin Japi. Sopimus tehtiin aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Kolme tärkeän sanan merkitys kompromettoitui - jouti huonoon valoon – liikaa käytettynä.
Sen sijaan Japista puhuttaessa jokaisella sanalla on painoa siis todellista sisältöä:
Yhteistoiminta on, että pelataan Maijaa Maijan säännöillä ja päivät on peräkkäin. Luottamus saavutetaan ja menetetään teoilla.
Avunanto on palvelemista ja auttamista. Sitä tehdään joka päivä kaikin voimin omia vaivoja säästämättä.
Ystävyys on läheisitä jatkuvaa huolenpitoa ja huomaavaisuutta sekä kaveria ei jätetä ajatuksen käytännön toimenpanoa.
Turun Sanomien eläkkeelle siirtyvä toimittaja Jari Heino teki hienon lopputyön haastattelemalla Japia. https://turunsanomat.e-pages.pub/titles/turunsanomat/3503/publications/4695/articles/2069062/18/1
Se kertoi ensimmäisen pääkaupungin Turun miehestä onnistuneesti. Lisäisin tähän vielä vähemmän tunnetun asian seudullisen yhteistyön, josta merkittävin konkreettinen saavutus on ollut Turun Seudun Kaukolämpö yhteistyö, josta suuri ansio kuuluu alusta asti mukana olleelle Japille.
Kun Jarmo Rosenlöfille myönnettiin sosiaalineuvoksen arvo kirjoitin tälle palstalla:
Ahkera, tunnollinen ja asioista erittäin perillä oleva perusturvalautakunnan puheenjohtaja Jarmo Rosenlöf on arvonimensä ansainnut.
Hän on Turun vaikutusvaltaisin luottamushenkilö. Ja se ei johdu asemasta, vaan hänestä itsestään, sillä hän on tiedonhaluinen, päättelykykyinen eikä tyhmä. Sen lisäksi hänen kanssakäymistaitonsa ovat vertaansa vailla. Kyllä Japi arvonsa tietää, mutta muut eivät sitä hänen vaatimattoman käytöksensä takaa huomaa.
Japi on ”tyytynyt” hyvinvointilautakuntien johtotehtäviin eikä ole pyrkinyt keskushallinnon parrasvaloihin, vaikka onkin ollut pidempään kuin kukaan muu valtuustoryhmänsä puheenjohtaja.
Omat vaatimattomat lapsuuden olosuhteet ja ay-liikkeen kautta sisäistetty sosialidemokraattinen aate auttamishaluun yhdistettynä on ohjannut hänet sosiaali- ja terveyssektorille. Se taas ei tarkoita, etteikö hän nopeasti pystysi omaksumaan myös kovia asioita kuten energiaa ja rakentamista. Terve järki ja tarkkaavaisuus, mutta ennen muuta suhteellisuudentaju, ovat tehneet Japista oivallisen päättäjän mitä moninaisempiin tehtäviin.
Ja näistä yllä mainituista moninaista tehtävistä pitää tehdä erillinen opus; niitä on liian paljon tähän kerrottavaksi. Pari esimerkkiä
– Kun Turku Energia pitää saattaa oikeille raiteille; se tapahtui yhteistoiminnassa, jonka moottorina Japi oli.
– Seudun energian tuotannon rakenteen rukkaamisessa Japin määrätietoisuus on saanut monumenttinsa.
Onneni on ollut, että olen saanut tehdä Japin kanssa yhteistyötä toimitusjohtajana hänen yhtiöidenjohtamien hallitusten alaisuudessa.
Ihailtavalla tavalla vaatimattomaksi tekeytymällä Japi on johdatellut ”viisaampia ja tietävämpiä” määrätietoisesti.
Päätöksiä on syntynyt ja maalejakin on tehty.
Yleishyödyllisen asumisen saran saavutuksista ei ole henkseleitä paukuteltu. On pidetty puolia valtaajia vastaan ja suunnattu voimavaroja pitkälle tulevaisuuteen hyödyttämään asumisen asiaa. Tämä on sitten ihan oma lukunsa.
Japi on kuin filmitähti, sanotaan meidän keittiössä:
Herrasmies, joka huolehtii itsestään mutta myös ympäristöstään. Saariselän Luppolaa hän pitää paremmin kuin omaansa. Kaikki pitää olla järjestyksessä ja vasta sitten raitille, jossa häntä morjenstavat useammat vastaantulijat, kuin suuren sakin muita yhteensä.
