Mikko Rönnholm

Vadstenasta 2015

Kuntien välinen pohjoismainen yhteistyö sai kohdallamme alkunsa
Suomen ja Ruotsin välisestä kummikuntaideasta. Se on laajentunut kaikkien
pohjoismaiden väliseksi.
Jo useamman vuosikymmenen aikana kunkin maan ystävyyskunta on kerran vuorossa
järjestämisvastuussa. Pari vuotta sitten oltiin Naantalissa ja nyt tänä vuonna puolestaan
Vadstenassa.

Naantalista meitä oli kolme kaupungin nimeämää, kaksi Pohjola Nordenin ja kaksi
nuorison edustajaa.
Aiheena olivat tällä kerralla nuorisotyöttömyys, turismi ja kulttuuri. Luonnollisesti
vadstenalaiset esittelivät omaa toimintaansa, paikkakunnan yrityksiä, kouluja
ja ympäristöä.

Kun tapana on majoittaa vieraat perheisiin, niin arkipäivänkin asioiden
tietämys sikäläisestä elämästä syvenee. Samalla joutuu / saa puhua ”pakkoruotsia”
sekä joutuu tunnustamaan vajavaisuutensa yrittäessään ymmärtää puheliaita
tanskalaisia ja norjalaisia.

Kun nyt voi täällä Naantalissa havaita, että päättäjien keskuudessa ei ole palavaa
intoa ystävyyskuntavierailuun Ruotsiin, niin olen joutunut pohtimaan toiminnan sisältöä
ja tarpeellisuutta. Kun ajoittain kriittisiä kommentteja tulee muista maista,
niin pidin tärkeänä lausua päättäjäistilaisuudessa oman näkemykseni aiheeseen. Tein sen kertomalla oman tarinani ja
liitämällä siihen oman arvioni tästä toiminnasta. Tässä pääsisältö
puheenvuorostani:

1940 luvun lopulla sain ensimmäisen makean kosketuksen
pohjoismaiseen yhteistyöhön. Silloin kadulla leikkiessäni tapasin fiinejä
ruotsalaisrouvia oletettavasti Vadstenasta. Kiltit tädit heltyivät antamaan karkkeja
niin että puinen kuorkkurin lava oli täynnä. Puutteen piinaamassa maassa se olitaivaan
lahjalta. Ja niinpä herkkuja tuli ahmittua niin paljon, että virtsa tuli tahmeaksi
ja äitini pelkäsi sokeritautia. Meidän perheessä tämä makea vierailu
muistettiin usein ja minullakin se on mielessä ehkäpä noiden kertomusten perusteella,

Seuraava yhteys tapahtui muutama vuotta myöhemmin. Kuten miehillä
tpana on, niin tietenkin pelkäsin rokotuksia. Äitini käytti uteliaisuuttani
hyväksi ja kertoi, että mennään uuteen hienoon terveystaloon. Hienoa oli:
suuret ikkunat ja kiiltävä lattiat. Pohjoismaiden yhteistyöhön tämä liittyi
kummikuntamme Vadstenan kautta, nimittäin rakennusmateriaalit saimme lahjoituksena
kummikunnaltamme. Köyhälle kunnalle tämä oli erinomainen lahja ja
naantalilaiset arvostivat ruotsalaisten hyväntekeväisyyttä. Kiitoksia paljon,
sanoimme vadstenalaisille.

Seuraava kokemukseni pohjoismaisesta kanssakäymisestä sain
Vadstenasta . Hävisin tennismatsini
2-0.Tämän jälkeen urheilukanssakäyminen pikkuhiljaa hiipui.

Luottamushenkilöksi
tultuani olemmme kunnan edustajana saaneet mahdollisuuden vierailla
Svelviksissä 1972, (Petreksfjördur) Vesturbygdissä 1994 ja vuonna 2007 kävimme (Bogense)
Nodfunissa. Naantalissa tapahtuneihin tapaamisiin olemme osallistuneet kaupungin
edustajana ja isäntäperheenä. Näitä tapaamisia olemme arvostaneet, kaiken
lisäksi tapaamiset ovat olleet virkistäviä juhlahetkiä kunnallisen puurtamisen
vastapainoksi. Ja nyt sitten ympäri sulkeutumassa, kun nyt vierailemme
Vadstenassa. Pitkän historian ”opetuksena” halusin puhua pohjoismaisesta
yhteistyöstä yleensä ja erikseen.
Suomi on erityinen tapaus. Olemme suuren Venäjän pieni naapuri ja meidän suuren
enemmistön kieli on erilainen muihin maihin verrattuna. Mehän käyttäydymmekin
vähän toisin, vaikenemme kaikilla kielillä. ja juuri nyt olemme ainoa maa joak
käyttää euroa. Mutta tämä erilaisuus ei
merkitse, etteikö pohjoismaisuus ole meille tärkeä asia ehkäpä jopa muita maita
tärkeämpää.
1950 luvulla hävityn sodan jälkeen ensimmäinen yhteys länteen avoimempaan
maailmaan suljetummasta Suomesta.
Yleisesti ottaen haluamme kiitollisuudella muistaa, että pohjoismainen oikeusvaltio
on se perustamme, johon tukeutuen olemme vaikeuksista selviytyneet.

Pohjoismaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja tasa-arvo ovat
meidän perusarvojamme.
Näiden arvojen syvempi käytännöllinen sisältö avautuu ihmisten välisessä
kanssakäymisessä. Ne eivät saa jäädä pelkiksi sanoiksi, vaan niiden sisältö
avautuu pohjoismaisen yhteistyöliikkeen avulla, joissa säännölliset
ystävyyskuntasuhteet ovat hyödyllinen ja tärkeä osa. Kaiken lisäksi tapaamiset
ovat hauskoja ja virkistäviä elämän iloa lisääviä.
Omana toiveenani esitän tuleville kunnalliselle päätöksentekijöille, että he
eivät mistään tilapäisestä syystä tai muutoksesta johtuen lopettaisi tätä
toimintaa. Yksioikoisten taloudellisten kustannus-hyöty laskelmien ja säästövaatimusten
ei saa antaa määrätä; pitää asioita miettiä pidemmän historiallisen kehityksen
ja pitkäjänteisemmän toiminnan näkökulmasta asioita.
Tähän yhteistyöhön tarvitaan kaikkia päätöksentekijöitä, virkamiehiä,
järjestöjä erityisesti Pohjola Nordenia ja erityisesti nuoria.

Poliittinen kehitys on noudatellut Vadstenassa totuttuja latuja, kunnes viime vaaleissa 2014 hyppäsi Konsensus Vadstenan parhaaksi ryhmä toiseksi suurimmaksi.

Intoa ja aktiivisuutta riittää ja yhteistyötä tehdään demareiden kanssa.
Ruusut yksivuotiaalle torilla makkaroita jakaneelle olivat koaliitiopartnerilta.