Maailman uutistulva ärsyttää. Ilmatila on Trumphilla ja siitä tehdään johtopäätökset; kuten Saska Saarikoski tänään kun hän kirjoittaa kolumnissaan Rauhan mies Trump mölisee kohti voittoa :
Loppu taitaakin sitten hoitua höpöttämällä. Kun olen istunut kirjoittamassa tätä juttua, eri amerikkalaisista medioista on tullut parissa tunnissa kännykkääni viisi uutishälytystä: neljä Trumpista, yksi Spider-Manista – ja nolla demokraattien ehdokkaista.
T
oisaalta, kun yritämme maailman kuvaamme hahmotta, mielellään teemme Saskan lailla laskemme viitteen eli vain yksinkertaiset vastaukset kelpaavat, joihin voi kuulua ulkopolitiikka ensin ajattelu.
Välillä yritämme enemmän, kuten HS:n pääkirjoituksessa Sauli Niinistö puheissa. Hän yrittää Suomen etua ajaessaan miettiä maailmaa omalla ja Paasikiven tavalla: Suurvalloille merkitsee vain koko ja siksi pitää EU:sta saada vahvempi kolmio pitää neliöidä. Niinistö näkee jotain vähän America first juttua laajempia liikkeitä. Ja vaikka hän onkin jonkin sortin tekijä suurten pöydissä on hänelle realismia. Suomen väli ahdas eikä kansallisen itsetunnon kohotuksella kauan pärjätä. Kuunnelkaa perussuomaliset edes Niinistöä, toivoo demokratia.
”Elämme erittäin syvän demokratian kriisin läpi”, herra Macron kertoi Pariisin tiedotustilaisuudessa ennen G7-maiden kokousta, että hän isännöi merenrantakohteessa Biarritzissa, ja lisäsi, että myös ”kapitalismin kriisi” ja ”Eriarvoisuuden kriisi”. Macron ennen G7 kokousta.
Kokonaisuus on sittenkin vähän monimutkaisempi. Macron on enemmän asian ytimessä. Maailma ei ole vain ulko eikä sotilaspolitiikkaa. Maailma on taloutta. Ja se on perusta sittenkin. Siksi ei taida olla kysymys kolminapaisuuden kääntämisestä neli tai edes moninapaiseksi. Siksi pitää ymmärtää, että Amerikka ensin viesti tehoaa eriarvoisuuden kasvun ja kapitalismin kriisin seurauksena. Ja tätä pitäisi Suomenkin EU:n puheenjohtajana painottaa. Sillä vois olla suurempaa merkitystä kuin EU:n ulko ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisella. Eikä tämä ole sitä vastaan vaan sen puolesta. Vain taloudellisesti kestävä voi olla poliittisesti johtava.
