Skotlantilaiset
äänestävät itsenäisyydestään. Kyse on pitkälti identiteeteistä. Ja oli
yhteiskunnan ylärakenne riippuvainen sen taloudellisesta perustasta tai ei,
paljon keskustelusta on käyty talouden ja sen realiteettien ympärillä.
Skoteille on tehty madonluku, että vähenevät öljytulot, vanheneva väestö ja
korkeammat velanhoitokulut johtavat huimiin veronkorotuksiin ja leikkauksiin,
jotka ylittävät nykyisen hallituksen säästöohjelmat ja johtavat yli 300%
velka-asteeseen.
EU:sta
skotit eivät halua eroon. Syy on sama kuin muillakin pienillä talouksilla.
Pääsy Englannin verkoston kautta maailmanmarkkinoille oli myös vuoden 1707
unionisopimuksen keskeinen peruste. Talouksien yhdentyminen on kuluneina
vuosisatoina vaurastuttanut niin Glasgown tupakkatehtailijoita kuin englantilaisia
rautaruukkeja.
Vuotta
ennen unionisopimusta keksittiin kuningatar Annen ministerien toimesta
kuitenkin jotakin valtioliittoa mullistavampaa: moderni konkurssi. Aiemmin
maksukyvyttömyyteen ajautuneet heitettiin velkojan tyrmään ilman
mahdollisuuttakaan maksaa velkojaan takaisin. Uudenlainen konkurssikäytäntö
joka mahdollisti velkojen järjestelyn oli kuitenkin pakko keksiä koska
1690-luvun talouskriisi oli sulkenut suuren osan kauppiasluokasta vankilaan. Ei
siksi että he olisivat toimineet huolimattomasti vaan koska rutto, sodat
Ranskan kanssa ja 1703 myrskyt olivat tuhonneet kauppalaivaston. Yksi keskeisiä
piirteitä nykyiselle kapitalismille syntyi siis kun siirryttiin käsittelemästä
velkaa moraalisena kysymyksenä ja huomattiin, että velkojen järjestely on
tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti tehokasta.
Riippuen
asiantuntijan näkemyksestä ja laskentatavasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta
erotettujen ylämaiden velan osuus sen omasta BKTsta on 55-75% eli
suhteellisesti alempi kuin velkaosuus koko UK:n tasolla. Jos mukaan otetaan
kaikki julkisen sektorin velka ja tulevat eläkevastuut, taakka nousee jo yli
120%. Miten velat eron sattuessa jaettaisiin, on täysin auki. Skotlannin ja
Englannin taloudellinen rakenne on hyvin samanlainen ja alijäämä samaa luokkaa.
Skotlanti käyttää kuitenkin 11% enemmän julkisiin menoihin per asukas ja millä
tahansa öljyvarojen jakomallilla, itsenäinen Skotlanti näyttää tekevän alijämää
myös tulevaisuudessa. Se tarvitsee siis pääsyä kansainvälisille
lainamarkkinoille.
Jos
näin ei olisi, sen kannattaisi jättää nykyvelkansa maksamatta ja jatkaa
elämäänsä kevyemmin itsenäisenä. Jättäisi velkansa maksamatta? Kuulostaa
kauhealta kansasta joka maksoi Marshall-avun taalalleen takaisin. Kyllä velat
pitää maksaa kuulostaa kiistattomalta koska se ei ole taloudellinen, vaan
moraalinen väite. Ei tarvitse lukea kuin Isä meidän rukous parilla
kielellä ja kirkkokunnan versiona ja huomaa että synti ja velka on itse asiassa
sama sana. Ja koskeehan tämä velvoite niin yksityishenkilöitä kuin euro-alueen
maita, mutta ei pankkeja.
Velka
on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa. Ehkä Brittein saarilla ei
oltaisi nykytilanteessa jos skotteja olisi pidetty enemmän veljinä ja vähemmän
poikina. En usko, että itsenäisyysprojektissa on taloudellista järkeä, mutta
sille on tilausta joten se on perusteltu. Eikä jää viimeiseksi laatuaan. Eli
kun pohditaan Euroopan maiden ja alueiden tulevaisuutta kannattaa veloistakin
argumentoida moraalin sijaan taloudellisilla perusteilla. Esimerkkinä yksi maa,
jonka vuoden 1939 velkaosuus oli 675%, mutta 1950 –luvun alkuun tultaessa laski
12%. Ai mikä maa ja mikä metodi? Saksa ja anteeksianto.
Antton Rönnholmin kirjoitus on julkaistu Demokraatissa 19.9.2014
