Tieto Ilkka ”Paki” Tulonen kuolemasta tuli Naantalin kirkonkellojen kutsusoiton aikaan kesäsunnuntaina 12.6. 2022. Paki oli täyttänyt 20.11.2021 77 vuotta.
Vaikea sairaus uuvutti voimat vaan ei mielen valoa; Viimeisiin päiviin asti Paki eli ajassa, otti osaa päivän asioihin ja kantoi huolta – kuten aina ennenkin – ystäviensä maallisista murheista.
Raisiossa syntynyt Ilkka sai kodistaan vahvat eväät yhteiskunnalliseen asennoitumiseen. Paki nimen hän peri Paavo isältään.
Paki oli tunnettu tapaus jo raisiolaisena. Isäni oli Lounais-Suomen Sähkön piirimies. Mieleeni on jäänyt hänen kysymyksensä: Tunnetko Esson huoltoasemalla kesätöissä olevan hauskan Tulosen pojan?
Tietenkin tunsin, kuten kaikki muutkin. Paki jäi mieleen, hän osasi palvella kaikkia – ottaa ihmiset.
Lukio kävimme Pakin kanssa yhdessä ja samalla puuhastelimme teinikunnassa. Lasse Mårtensonin kutsuminen koulun konvareihin oli riskibusiness. Piti saada maksavia teinejä Turusta. Asialle pantiin Paki ja kavereineen. Tulos oli hyvä. Tilaisuudesta tuli menestys. Paki oli verkostoitumisen mestari jo silloin.
”Ei oikeustietteelliseen meneminen ole niin vaikeaa kuin sieltä poispääseminen” vitsaili Paki. Hän ryhtyi opiskelun ohella hetimiten hoitamaan muiden asioita ja samalla varmisteli ansioitaan haastemiehenä päätyen lopulta ryhmän esimieheksi. Oikeuslaitoksen leivistä hän jäi eläkkeelle täysin palvelleena virkamiehenä. Pakilla oli siis toinenkin puoli; sitkeä velvollisuuden tunto.
Paki oli aktiivinen ekstrovertti: Urheilussa tavallisissa joukkuelajeissa Paki oli joukkuehengen luoja. Golfiin hän hurahti ennen lajin buumia. Aura Golfin kalustoon Paki kuului pari vuosikymmentä.
Purjehtiminen oli välttämätöntä Pakille, mutta niin oli Pakikin Naantalin Pursiseuralle. Aina valmiina kaikenlaisiin tehtäviin. Osallistua ja olla avuksi – olivat Pakin tunnusmerkkejä.
Paki oli käsite; vaikeasti sanoin kuvattavissa. Paki brändin voisi patentoida. Se oli nimittäin ainutlaatuinen, alkuperäinen ja aito. Ei minkään kopio vaan elävä ja kehittyvä ja muuntuva. Ilmiö. De Ding an sich.
”Jokainen ihminen on laulun arvoinen”, lauloi Lavi. Mutta Pakista pitäisi tehdä näytelmä.
Ongelmana on, että käsikirjoitusta ei osaisi tehdä kukaan muu kuin Paki, eikä pääosaa pystyisi esittämään kukaan muu kuin Paki. Paki oli läsnä aina, hän oli tilanteen päällä, hän ei ryöstänyt ilmatilaa, hän täytti tyhjyyden omaperäisyydellään, joka toi iloa ja hyvää mieltä. Hän antoi onnellisia elämän hetkiä; niin meillä kaikilla oli niin mukavaa.
Ikävän hetkinä nyt ja aina annetaan hyvien muistojen täyttää menetyksen aukkoa.
Paki ajatteli, hänellä oli koettelemuksista kokemusta, hän ymmärsi elämän rajallisuuden. Lähdön lähestyessä läheiset olivat tukena ja monet ystävät apuna.
Kiitollisuus yhdisti.
Mikko Rönnholm & Paki tiimi
