Vajaat kolme kuukautta ja äänestetään Euroopan Parlamentin paikoista. Parlamentin jäsenet eli mepit (MEP) valitaan viiden vuoden välein suorilla vaaleilla.
Jokaisesta maasta valitaan väkilukuun suhteutettu määrä edustajia. Britannian EU-eron jälkeen parlamenttiin kuuluu 705 jäsentä. Suurimmat määrät meppejä ovat Saksalla (96) ja Ranskalla (79) .Suomella paikkoja on jatkossa 15.Parlamentti on kansanedustuslaitos. Se määrittää Euroopan Unionin (EU) politiikan ,päättää lainsäädännöstä ,valitsee komission puheenjohtajan ja komissaarit, käyttää budjetti- ja valvontavaltaa ja saattaa asioita Luxemburgissa toimivaan tuomioistuimeen.
Harva tietää, että parlamentin kotipaikka on Strasbourg ja sen sihteeristö on sijoitettu Luxenburgiin. Parlamentti kokoontuu Strasbourgissa vain neljänä päivänä kuukaudessa ja silloin täysistuntoihin. Muut istunnot tapahtuvat Brysselissä. Tätä hyppimistä ja tavaroiden edestakaista rahteerausta on vuosia kritisoitu, mutta turhaan. Se kertoo, että EU ei ole koneisto, jossa syntyy täydellisiä päätöksiä. Se on poliittinen yhteisö erilaisin intressein.
Eurovaalista 2024 on povattu muutosvaalia. Näin on ainakin Suomen osalta. Vuoden 2019 vaaleissa valituista puolet on jättämässä paikkansa. Myös puolueiden voimasuhteissa on tapahtunut muutoksia. Keskusta on menettänyt kannatuksestaan liki puolet ja vihreät kolmanneksen.
Taloustutkimuksen mukaan keskusta menettäisi toisen paikkansa ja vihreät menettäisivät kaksi paikkaa kolmesta. Myös Ruotsalaisen kansanpuolueen paikka olisi vaarassa.
Kannatusmittaukset eivät kuitenkaan kerro vaalien tulosta. Rkpn Nils Torvalssin paikkaa lähtee puolustamaan vahva parivaljakko Anne-Maja Henriksson ja Eva Biaudet. Torjuntavoitto on todennäköinen. Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen hakee jo viidettä ja Henna Virkkunen(kok) kolmatta kauttaan. Virkkuselle ollaan sovittamassa vaalin jälkeen Jutta Urpilaisen (sd) komissaarin paikkaa, kun sitä ei tarvittukaan Alexander Stubbille. Eero Heinäluoma (sd) on uusimassa paikkansa. Niin myös Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.),jos vaaliin asettuu. Teuvo Hakkarainen (ps.) on halukas jatkamaan ,mutta puoluesihteeri Vuorenpää (ps.) ilmoittaa, ettei Hakkarainen asetu ehdokkaaksi.
Viime vuodet eivät ole olleet Unionille helppoja. On ollut finanssikriisi, koronakriisi ja useita pakolaiskriisejä. Sotaa käydään Ukrainassa ja Gazassa . Levottomuudet laajenevat Punaisella merellä. Ukraina on kaatumassa EU:n syliin. On perusteltu pelko, että kriisitoimet jäävät pysyviksi.
Yhdysvaltojen turva ei ole lisäksi jatkossa yhtään selvä asia, eikä lännen kilpailevan talouden varaan voida rakentaa. Inflaatiota ei ole saatu vielä aisoihin. On ilmastokysymystä, on luontokatoa ja vihreän siirtymän tavoitteet vaativat suuria investointeja.
Taloudelliseen toimeliaisuuteen painottuva toiminta on ollut EU:lta kadoksissa tai jäänyt muiden intressien jalkoihin. Eikä vaadittavia, rationaalisia ratkaisuja helpota, että populismin ja EU-vastaisuuden ennakoidaan vahvistuvan kesäkuun vaalissa. Miten tämä taidokas pitsi kurotaan, jaa nähtäväksi ensi syksyyn.
RAUNO SAARI
