Naantalin juhannus oli erilainen. Kirkkopuiston lippu nousi salkoon ilman fanfaareja, lippulaulua ja puhetta.
Kysyimme valtuuston puheenjohtaja Kimmo Aholta: Koska hän tiesi, ettei puheita pidetä?
– ”Taisivat kulttuuripuolelta ilmoittaa heti, kun kuulivat valinnastani, että tilaisuutta ei tänä vuonna pidetä”.
Voisitko kuitenkin kertoa mitä aiheita olisi käsitellyt, jos puheen olisit päässyt pitämään?
– ”Ehdin kyllä asiaa miettimään siltä varalta, etten keksisi syytä kieltäytymiseen.
Kaivelinkin jossain kohti arkistojani, josko Naantalin mammani olisi jotain aiheesta kirjoittanut, mutta en löytänyt. Etsin siksi, että historia ei mielestäni ole koskaan pahaksi.
– Olisin varmasti puhunut ystävyydestä ja kunnioituksesta toisia ihmisiä kohtaan. Lisäksi luonnon ihmeestä, jonka Naantalin rantaan tulevien aisteille luoja on suonut.
– Tätä ei välttämättä helposti ymmärretä, mutta kaikki nämä ovat hyvinkin juhannuksen teemaan liittyviä asioita.
– Olisin varmasti lisännyt puheeseeni myös toiveen, että Naantalin päättäjät ymmärtäisivät hiljentää kovaääniset piiput päätösvallassaan olevien ravintoloidensa katoilta.
– Ja tietysti myös toivottanut mitä parhainta juhannusta kaikille kaupunkilaisille, että vieraille.”
Miten olet juhannusta viettänyt nyt kun ei velvollisuuksia ole ollut?
– ”Tavanomaiseen suomalaiseen tapaan; lähellä luontoa perheen ja ystävien kanssa. Kaipa sitä öljymieskin voi sanoa, että akkua ladaten.”
mr
