Minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Tuo vanha totuus näkyy nyt SAK – laisen AY liikkeen toimissa.
Taistella neuvotteluoikeudesta joka on menetetty ottamalla selkä voittoja työmarkkina uudistuksissa joita työnantajat ja hallitus ovat esittäneet. Samaan aikaan tapahtunutta kehitystä kilpailijamaissa ei ole haluttu huomioida. On ajateltu että muutokset torjumalla kaikki voi säilyä ennallaan? Työnantajilla on neuvottelujen kuluessa on jäänyt ”käsi nyrkkiin. ”Vielä jonakin päivänä” olemme tasapainoisemmassa asemassa ja nuo uudistukset tehdään. Nyt on tullut se aika. Työnantajat ovat saaneet maahan hallituksen joka ymmärtää heidän tarpeensa ja on ryhtynyt toteuttamaan niitä.
Työmarkkinoiden lait säätää hallitus ja on siis työmarkkinaosapuoli kaikissa asioissa joita säädellään lailla. AY liike huutaa nyt tarvetta päästä neuvottelupöytiin. Tilanteessa jossa se on menettänyt paikkansa vuosia jalkineella kyvyttömyydellä edetä työmarkkinoiden sääntely uudistamisessa kolmikannassa. Hallitus työnantajat ja työmarkkinajärjestöt. Mielenkiintoista on myös se että on päätetty välineellistää tuo vastustus lakkoilemalla. Poliittiset lakot ovat ”sodanjulistus” demokraattisesti valittua hallitusta vastaan.
Minulla on lähes 30 vuoden kokemus TES-neuvottelijana. Tuona paikan opin muun muassa sen että jos on olemassa ”asioita joita ei voi estää, on ryhdyttävä toimiin hoitaa niitä”. Tässä on totuus siihen ettei kaikkea pystytä estämään eikä siihen ole viisasta ryhtyä.
SAK-laisen ammattiyhdistysliikkeen ongelma nyt on; toteuttaa uudistukset jotka ovat sille vaikeita. Asiat, joita ei voi estää ja niin pysyä mukana kehityksessä. Jalka on voimakkaasti jarrulla! Nyt ”hätä jarrulla?
Vakavinta vastustamisessa on koston ajatus. Vesittää työmarkkinauudistukset myöhemmin TES – neuvotteluissa.
AY-liikkeellä on suuri vastuu Suomen kilpailukyvystä yksityisillä vienti markkinoilla. Jos ei ole hyviä työnantajia ei voi olla hyviä työpaikkoja. ”Lihavalla isännällä ”VOI” olla lihavat rengit mutta laihalla isännällä ”ON AINA” laihat rengit”. Lisäämällä kustannuksia yrittämiseen ollaan eittämättä vaikuttamassa yritysten kilpailukykyyn. Jossakin on se raja jota ei ole mahdollista ylittää päätymättä tilanteeseen jossa kilpailukyky vielä heikkenee. Se on meille katastrofi. Olemme jo nyt sillä rajalla.
Tämä kaikki tapahtuu nyt Suomessa jolla on vaara joutua EU:n holhoukseen. Sitä olisi hyvä välttää.
Miten edetä.
AY- liikkeen on lähdettävä neuvottelemaan uudistusten sisällöstä, ei niiden peruuttamisesta! Niin yksinkertaista se nyt on.
Markku Vuoti
kotitarvefilosofi
Kiitos kirjoituksesta.
Olen jokseenkin kokonaan toista mieltä esittämiesi näkemysten kanssa ammattiyhdistysliikkeen roolista ja toiminnasta. Vahva ay –liike on sekä yhteiskunnallista kehitystä tasapainottava että työnantajien kanssa käytäviä neuvotteluja käyvä sopijapuoli. Se, että nykyhallitus toteuttaa EK:n ohjelmaa lainsäädäntötyössään, ei vie ammattiliitoilta oikeutta protestoida työntekijöiden aseman heikentämistä vastaan. Lakko-oikeuden rajoittaminen on sinänsä ideologinen toimi, mielestäni tärkeän työntekijöiden oikeuden romuttamista. Heppoisia ovat myös esitysten vaikutusarviot, jos niistä yleensä on olemassakaan.
Ay –liikkeen huomiotta jättämä kehitys kilpailijamaissa on oikeiston yleisesti käyttämä ”iskulause”. Mitkä kilpailijamaat ja mihin tarkistettavissa oleviin tosiseikkoihin perustuviin toimiin tässä viitataan?
Vaaditaan todellisia neuvotteluja ilman että on mitään neuvoteltavaa. Aika erikoinen on lähtökohta keskusteluun.
Nyt tehdään eri kansalaisryhmiä koskevia ”uudistuksia” nykyhallituksen tavalla eli puhtaasti oikeistolaisin, ideologisin perustein. Silloin hallituksen politiikan perustelu hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisesta on epätosi, ellei suorastaan irvokas.
Markku Vuoti lähetti alla olevan vastineen Lasse Lehtoselle:
Vastineena Lasse Lehtisen kirjoitukseen.
Kyllä. AY liike on vahva yhteiskunnallinen toimia. Jopa niin vahva että se pyrkii estämään demokratian etenemisen työmarkkinoilla vaatimalla hallitukselta lainsäädäntövaltaa itselleen. Se ei liene demokraattisessa Suomessa toivottavaa. Kirjoituksessa viitataan oikeuteen taistella hallituksen toimia vastaan. Se on kyllä nyt, eittämättä demokratian vastaista.
Kun AY liikeellä näin on tavoitteineena olla ollakansallisen demokratian yläpuolella oleva yhteisö. Yhteisö joka voi vaatia jopa Eduskuntaa toimimaan toiveidensa mukaisesti???
Tässä voi huomata kuinka erikoiseen tilanteeseen jossa kansalaisten vaaleilla valitsema eduskunta joutuuisi. AY-liikkeen ohjaukseen. Emme kai me sentään sitä tavoittele tai hyväksy? Tai siihen ”aikuisten oikeesti” pyri!
Se että meillä on nyt oikeistolainen hallitus on totta. Sillä on kuitenkin kansan tuki. Demokraattine valta säätää lakeja myös työelämään.
Vielä toistan. ”Asioita joita ei voi estää on hoidettava”. Siihen kuuluvat myös työelämässä tapahtuvat muutokset. Os niistä on meille vastenmielisiä mutta niin on valtion menojen supistaminen kin. Se on kuitenkin tehtävä samoin kuin työmarkkinalainsäädännön uudidistus.
Kuten kirjoitin. Sak-laisen AY-liikkeen olisi pitänyt lähteä tekemään näitä uudistuksia silloin kun ne tuotiin pöytään. Ne torpattiin sanoisin 20 vuoden ajan. Liian kauan koko paketti seisoi. Nyt olemme seuraajia siinä mitä työmarkkinoiden lainsäädännössä tapahtuu. Oma Vika”
Onko niin että oikeistolaisuus ja vasemmiston huono menestys johtuu sen jäämisestä ”kehityksen junasta. Emme ole kääntäneet kalenteria riittävän usein ja aatteemme on äärettömän vanhanaikainen Estää se kehitys työmarkkinoilla josta emme pidä.
Nykyisin työn ja pääoman ristiriita näkyy työmarkkinoilla ja työn teossa erilailla. Vain menestyvä yritys voi olla hyvä työnantaja. Kilpailussa sillä on oltava ainakin yhtä hyvät mahdollisuudet toimia kuin kilpailijoilla jo on. Tänään yritysten kilpailukyvyssä on eroja ulkomaisiin kilpailijoihin nähden Niihin on löydettävä ratkaisu joka saa ne toiminnassaan samalle viivalle.
Ei tämä työmarkkina totuus ole sen kummempaa. On vain katsottava ulos tehtaan ovesta ja arvioitava miten asiat siellä ovat..
Markku Vuoti
Tämä nyt on täyttä potaskaa. Kyllä lait säätää eduskunta, mutta se ei tarkoita sitä, että niiden vastustaminen olisi epädemokraattista. Sitä, enemmän nyt, kun hallituksen esitykset perustuvat valheelle.
Väitetään, että tarkoituksena on parantaa työllisyyttä, kilpailukykyä ja valtiontaloutta, mutta hallituksen ”uudistuksilla” ei ole näihin mitään vaikutusta. Vai millä mekanismilla esim. ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus luo uuden työpaikan? Tai parantaa suomalaisen tuotteen kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla? Kun maailmalla kuullaan, että Suomessa ensimmäinen sairauspäivä on palkaton, rynnätäänkö tilaamaan suomalainen tuote? Valtiontaloudelta jää saamatta ensimmäisen sairauspäivän palkan vero, siinä parannus valtiontalouteen.
Kilpailukyky syntyy yrityksissä tutkimuksella ja tuotekehityksellä, ei eduskunnassa.
”Ei tämä työmarkkina totuus ole sen kummempaa. On vain katsottava ulos tehtaan ovesta ja arvioitava miten asiat siellä ovat.”