Aluevaltuuston kokous järjestettiin jo vakiintuneen tavan mukaisesti kokoushotelli Linnasmäellä (ent. kristillinen opisto). Kokoussali oheistiloineen on sopiva paikka näin isolle joukolle.
Hyvinvointialueen johtajan Tarmo Martikaisen katsauksessa oli mm. seuraavaa pohdintaa:
Luottamus terveydenhuollon palveluihin on laskenut, reformi etenee kuitenkin hyvin, rahoitus eri alueilla on hyvin erilainen; siirtymävähennykset kohtelevat eri tavalla, rakenteelliset muutokset (yhteisöllinen asuminen, digipalvelut palveluverkko, palvelutasot) etenevät, mutta ottavat aikaa. Hän katsoo, että alijäämiä ei saada katettua vuoden 2026 loppuun ilman, että palvelutuotanto merkittävästi kärsii -> lisärahoitusta tulee hakea.
Lisäajan hakemisen tärkeys säästöjen toteuttamiseksi ja toisaalta säästövelvoitteiden epärealistisuus esiintyi useassa puheenvuorossa.
Aluevaltuuston päätettäväksi tuotiin Varhan olemassaoloajan tähänastisesti merkittävin päätös, mikä koski sosiaali- ja terveyskeskusten ja -asemien alueellista sijaintia Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Päätösehdotus oli aluehallituksen esitys ja perustui poliittisten ryhmien väliseen neuvottelutulokseen.
Aluevaltuutetut tulivat aikanaan valituiksi koko hyvinvointialueen luottamushenkilöiksi, mutta on selvää, että erityisesti palveluverkkotyössä ajatuksia ohjaa oman kunnan tilanne: mitä palveluja jää, karkaavatko lähipalvelut.
Aluevaltuutettu on runsaasti yksityiskohtia sisältävässä valmistelussa ulkoringillä, mutta ainakin oma aluevaltuustoryhmämme sai Sdp:n aluehallituksen jäseniltä väliaikatietoja valmistelun edetessä.
Kunnilta ajalla 27.3 – 25.4 pyydettyihin lausuntoihin oli laitettu evästykseksi seuraavaa: Esitetty viranhaltijaluonnos pohjautuu Varhan palvelustrategiaan ja palveluverkkosuunnittelun tarkennettuihin periaatteisiin, joista aluevaltuuston on tarkoitus päättää 24.4. Luonnos huomioi sote-keskuspalvelujen nykykäytön määrän, väestöennusteiden sekä pitkän aikavälin palvelutarve-ennusteiden lisäksi virkamiesarviot henkilöstön saatavuudesta. Lisäksi siinä on otettu huomioon tiedot kiinteistöjen kunnosta, toimipisteiden fyysinen saavutettavuus sekä hyvinvointialueen taloudellinen tilanne ja valtuuston hyväksymät tuottavuustavoitteet. Hyvinvointialueen palveluverkkoa ei näkemyksemme mukaan ole tarkoituksenmukaista suunnitella kunta- tai organisaatiolähtöisesti, vaan suunnittelussa on huomioitu mahdollisuus palvelujen tarjoamiseen yli kunta- ja seutukuntarajojen huomioiden luonnolliset asiointisuunnat ja palvelujen ajallinen saavutettavuus.
Naantalin kaupungin lausunto oli selkeä:
”Naantalin kaupunkilaiset ovat tottuneet tiettyyn palvelutasoon ja palveluiden saatavuuteen, jonka Naantalin kaupunki on aiemmin pystynyt turvaamaan. Asukkaiden päivittäisasiointisuunnat ovat tukeneet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toimipisteverkostoa eli kaikki kaupunkilaisten palvelut on tuotettu asiakasta lähellä. Mikäli muutoksia palveluverkkoon tulee, niitä tulee toteuttaa harkiten ja porrastaen palvelujen saatavuuden muutosta siten, että samalla kehitetään palveluverkkoa sekä digitaalisia palveluja”. Lisäksi Naantalin kaupunki katsoi, että ”palveluverkko olisi tullut kokonaisuudessaan tuoda lausuttavaksi, eikä ainoastaan osa siitä kerrallaan. Ilman kokonaiskuvaa on mahdotonta suunnitella kuntien näkökulmasta kiinteistöratkaisuja.
Naantaliin on palveluverkkoesityksessä esitetty sote-asema, vaikka kävijämäärät Naantalin terveyskeskuksessa ovat olleet merkittävästi suuremmat kuin useassa muussa kunnassa.
Käyntimäärien perusteella Naantaliin tulisi osoittaa sote-keskus. Sote-keskuksen sijainti Naantalin keskustassa tukisi myös saaristolaisten palvelujen järjestämistä ajallinen matkaetäisyys palveluihin huomioiden. Palveluverkkoesityksen perusteella ei pysty kattavasti arvioimaan, mitkä konkreettiset palvelut tosiasiallisesti ovat uhattuina kaupunkilaisen näkökulmasta. Naantalin kaupungin näkökulmasta vuodeosastopalvelujen säilyminen Naantalissa on ensiarvoisen tärkeää. Vaikka vuodeosastopalvelut kuuluvat osaksi sairaalapalveluita, ei niiden tarkastelua tulisi erottaa erilliseksi kokonaisuudeksi”.
Kuntapäättäjän näkökulmasta Naantalin kaupungin lausunto kelpaa varsin hyvin. Seuraava palveluverkkopäätös tulee koskemaan ikäihmisten palveluja, sekä vuodeosastoverkkoa.
Valtion säästötoimet ovat asettaneet hyvinvointialueiden työn mahdottomaan asemaan, kiire on kova, aika loppuu kesken. Samalla on iso huoli ammattitaitoisen henkilöstön saatavuudesta ja pysyvyydestä. Nyt tehty ensimmäinen palveluverkkopäätös on edelleen hieman hankala hahmottaa: sotekeskusten, soteasemien ja sotepisteiden palvelusisältö on määritelty, mutta se, mitä palveluja kuitenkin voisi jäädä, jos se on järkevää, tullaan toivottavasti vielä hienosäätämään. Ryhmämme selkeä kanta on ollut myös, että mitään ei lopeteta ennekuin korvaava toiminto on tiedossa. Palvelun saatavuus ja saavutettavuus ei ole yksiselitteistä: 20 minuuttia ei välttämättä toteudu edes Turun kaupungin sisällä.
Sote-uudistuksesta huolimatta ihmiset sairastavat pitkäaikaissairauksia, sairastuvat äkillisesti, kohtaavat onnettomuuksia tai mieli järkkyy. Kaaoksen sijaan nyt pitää tehdä työtä pitkäjänteisesti ja huolellisesti: pidämme huolta ja turvaamme palvelut. Sote-uudistuksessa on kyse sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastuspalvelujen uudistuksesta ja integraatiosta. Sosiaalitoimi on jäänyt toistaiseksi liian vähälle huomiolle, mikä on huomioitava jatkotyössä. Sdp:n ryhmä palautti sote-palvelulautakunnassa 13.6 Turun keskustan sotekeskushankkeen mm. tästä syystä uudelleen valmisteluun. Hyvää työtä, juuri näin!
Aluevaltuuston seuraava kokous pidetään 25.9.
Sirpa Hagsberg aluevaltuutettu, Varha ja kaupunginvaltuutettu, Naantali
Kuva Naantalin valtuustosta
