Esittely
Liiku yhdessä ryhmä
P
Sirpa
Tiiliholvin vuokraus
Tiiliholvi sijaitsee osoite:
Torikatu 21
21100 Naantali
TÄRKEÄÄ!
TIILIHOLVIN TILAVARAUKSET VAIN tiiliholvi@gmail.com, vastausaika 1 – 5 vrk.
Muita kautta tehtyjä varauksia ei huomioida.
Jos varaat tilan perhejuhliin ja tarvitset valmisteluaikaa, teethän riittävän pitkän varauksen.
JATKOSSA Yli 3 kk aiemmin tehdyt varaukset aina vahvistettava viimeistään 1 kk ennen sovittua varausta. Muussa tapauksessa varaus vapautuu.
Sirpa Hagsberg, Naisjaoston pj.
Tiiliholvin varaushinnat 1.9.2021 alkaen
1. kokous alle 3 h 35 euroa
2. kokous / muu tilaisuus yli 3 h 65 euroa
3. 1 vrk (esim. pe –la tai la-su) 110 euroa
4. viikonloppu 180 euroa
HUOM. JOS PERHEJUHLIEN VUOKSI TILAA HALUTAAN VALMISTELLA ETUKÄTEEN JO EDELLISENÄ ILTANA, VARATTAVA 1 VRK.
Tilassa on jää /pakastinkaappi, mikro, kahvin- ja vedenkeitin.
Hintaan sisältyvät wc-paperit, käsipyyhkeet, pesuaineet, suodatinpaperit.
Astiastosta voi kysellä erikseen.
Hinnat EIVÄT sisällä siivousta. Tilan varaajan on huolehdittava seuraavat asiat:
tiskit ja roskat. Tiskikonetta EI SAA jättää päälle, mutta astiat saavat jäädä sinne kuivamaan (virta katkaistava).
lattian imurointi ja pyyhkiminen kostealla.
kalusteiden palauttaminen samoille paikoille, jossa ne olivat tilaa vastaanotettaessa.
Siivous ostettavissa erikseen, hinta neuvotellaan tapauskohtaisesti.
Naantalin Työväenyhdistyksen jäsenille annetaan henkilökohtaisiin yksityistilaisuuksiin (ei kokouksiin) 50 %:n alennus.
Tilavaraus edellyttää nimettyä vastuuhenkilöä ja s-postiosoitetta.
Varaukset ja tiedustelut (vain sähköpostilla):
tiiliholvi@gmail.com
Vastaamme kyselyihin 1-5 vrk:n sisällä!
Isabellan arvio:Vahva usko nousuun
Lokakakuun ensimmäisenä keskiviikkona vietimme Naantalin työväenyhdistyksen naisjaoston iltamia. Kokoustamisen lisäksi kaivattiin muutakin ohjelmaa ja näin syntyi idea naisjaoston emännöimistä iltamista, johon toki myös miehet olivat lämpimästi tervetulleita.
Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Vuokko Puljujärvi-Seila kävi kertomassa alueen kuulumisia. Eduskuntavaaliehdokkaat Nelli Baran Turusta ja Maija Salo Maskusta piti esittelypuheenvuorot sekä kertoi omista vaaliohjelmistaan. Ehdokas ja nykyinen kansanedustaja Katja Taimela, käytti puheenvuoronsa kertomalla viimeiset kuulumiset hallituksesta, eduskunnasta ja puolueen tilasta.
Keksusteluun osallistui aktiivisesti myös muut paikallaolijat. Tunnelma oli harvinaisen lämmin ja positiivinen. Pohdimme yhdessä miten voisimme paremmin tuoda esille SDP:n saavutuksia nykyisessä hallituksessa, joita todellisuudessa on melko paljon. Miten saisimme kirkastettua äänestäjille mitä asioita me sosiaalidemokraatit haluamme ja miten meidän politiikka poikkea esimerkiksi Kokoomuksen politiikasta. Nämä asiat kun ei aina ole itsestään selviä, kun istumme samassa hallituksessa.
Tärkeintä oli kuitenkin huomata, että uskoa SDP:n uuteen nousuun löytyi selvästi. Tästä on hyvä lähteä jatkamaan.
Tapahtumat
Naisjaoston syksyn toiminnan käynnistys.
Paikalla oli parikymmentä . Ilta onnistui hyvin, vieraamme olivat hyvin valmistautuneet ja alustukset kiinnostavia. Puljujärven Vuokko toi terveisiä piiristä ja valmistautumisesta tuleviin eduskuntavaaleihin. Hänen vinkkinsä oli mm. yhteistyö puolueosastojen kesken ja järjestämämme ilta oli hyvä alku. Nelli Baran kertoi kuulumisia naispiirin toiminnasta ja omista teemoistaan valmistautumisessaan eduskuntavaaleihin. Maija Salo kertoi Maskun kuulumisista ja omasta ehdokkuudestaan. Taimelan Katja toi todella tuoreet terveiset eduskunnasta, sillä hän tuli paikalle suoraan täysistunnosta.
Mukaansa tempaavia naisia, joilla oli sana hallussa.
Järjestelyistä ja tarjoiluista naisjaoston illassa vastasivat Sirpa Hagsberg, Jaana Malmikare, Arja Savolainen, Hannele Vienonen, Eliisa Ansamaa ja Isabella Hautala. Riitta Alho toi omia käsitöitään myytäväksi ja niiden tuotto käytettiin NTY:n hyväksi. Kaupaksi kävivät myös Eliisa Ansamaan upeat käsityöt. Oriflame-tuotteita esitteli Margit Tenlen.
Tarinat
Tällä palstalla tarinoidaan.
Kirjoittajat kertovat oman näkemyksensä ja kokemuksensa. Niiden avulla vastaamme kysymyksiin: Miten tähän on tultu, minkälaisia toimijoita on ollut ja on, miltä tuntuu ja miltä tuleva näyttää tuovan tullessansa ?
Sammakkona lattialla
Naisliiton 100-vuotishistorian nimeksi Ulpu Iivari oli valinnut Ompeluseuroja ja sosialismia. Se kuvasi hyvin toiminnan luonnetta yleisesti ja myös Naantalissa. Tämän tarinan kuvitus on historiikkikirjoista, joissa kerrotaan toiminnan käynnistyneen 1930-luvulla (äitini Helena Karlströmin liittymisvuosi oli 1936.) Kuvat ja muistini kertoo toiminnan olleen käytännöllistä.
Ompeluseurat ja niissä harjoitettu hyväntekeväisyystyö oli säännöllistä ja aktiivistakin. Keskinäisen toiminnan ohella naiset tukivat yhdistystä pitämällä ravintolaa ja hoitamalla juhlien ja talkoiden tarjoilun. Työnjako oli perinteisen sukupuoliroolin mukaista.
Oma näkökulmani oli otsikon mukainen sammakkoperspektiivi. Pikkupoikana tahtoi olla niin, että isän olleessa kokouksissa, jouduin tai pääsin äidin mukana ompeluseuroihin. Ja lattia oli tietenkin mieluisin, sopivin ja myös ainoa paikka seurata tätien (muijien) keskustelua. Ja kyllä pulinaa piisasi. Siitä pitivät muutamat sanavalmiit kuten Kauniston Sofi ja Kauton Anna huolen ja heitä heleällä naurulla säesti Turusen Maija. Hilja Salmi oli nimensä mukainen ja muistiini nousevat myös; Linnea Stenroos,Kerttu Jalonen, Maija Vikala, Selma Lndstedt,Tekla Colliin ja muut satunnaisemmat sitten tyytyivät seurailuun tai kahden keskeiseen jutteluun..
Sofi sai lapsiltaan Ruotsin paketteja ja niinpä vääräleukainen kylvettäjä hyvästeli: ”Kiitos vaan, lährenki kotti ja keitän kunnon kaffet.”
Politiikka puhuttiin ja kerrottiin uutisia (juoruja). Tarjoilu oli vaatimatonta, ymmärtääkseni oli sovittu, että kahvi tai korvike ja pullapitkoa. Paikalla oli yleensä alle kymmenen naista.Joukossa oli niin työssä käyviä kuin kotona olevia. Joka toinen ? viikko kokoonnuttiin sitten eri huusholleissa tietenkin tässä vanhassa kaupungissa ja silloin tällöin Työväentalolle esimerkiksi kummilapsille lähetettävän paketin kokoamiseen.
Mutta oli kulttuurikin mukana. Ompeluseurassa luettiin kirjoja ja niinpä vähän vanhempana kiilasin vielä mukaan kun 1954 ilmestyi Väinö Linnan Tuntematon Sotilas ja sitä Anna Kautto luki ja toiset kutoivat, kuten väärin oli tapana sanoa.
Järkyttävä oli alikersantti Lehdon kohtalo. Hiljaisuus vallitsi työväentalon vahtimestarin pienessä asunnossa, kun Lehto sitä kivääriä suuhunsa hamusi ja etsi liipaisinta.
Siltä ajalta muistan selviä voimakkaita kannanottoja Väinö Linnan puolesta häntä kritisoineita herroja ja muita sotaromantikkoja kohtaan.
Naisjaoston jäsenistöä oli tientenkin Tovereiden toiminnassa. VPK kuului harrastusten piiriin. Hyväntekeväisyysjärjestöissä oli selvä luokkajako; Mannerheimin lastensuojeluliittoon ei ollut asiaa. Sen sijaan Pelastakaa Lapset järjestön aita oli matalampi ja laidat laveammat.
Pienessä 3-4 henkisessä valtuustoryhmässä oli yksinainen Sofia Kaunisto tai Anna Kautto.
Aikaan ei kuulunut naisten esiinmarssi eikä tuolloin naiskiintiöt ja muuta naisliikkeen vaatimukset vielä olleet puheenaiheita.
Mikko Rönnholm 6.10.2014
LAPSUUDEN JA NUORUUDEN NAANTALISTA LÖYTYI SOSIALIDEMOKRAATTINEN AATEMAAILMA
Siel lapsuutemme päivät loistavimmat on,
kun käyskelimme tuttavilla teillä.
Siel lemmenvala vannokaamme rikkomaton,
ett´ aina ois rakkautta meillä.”
Voiko olla ihanampaa paikka asua ja elää, kuin tämä rakas kotikaupunkimme NAANTALI.
Turussa syntyneenä ja varttuneena olen kuulunut siihen etuoikeutettuun joukkoon, mikä on saanut aina nauttia Naantalin kesästä. Ensimmäinen kesä, josta on joitain mielikuvia, vietettiin Luostarinkadulla. Sitä taloa ei enää ole, missä kesäkotimme sijaitsi. Sen paikalla on nyt kerrostalo. Sen jälkeen pari kesää asuimme lähellä nykyistä kotiani, Lappalaistenmäellä, tulli Virtasen ja hänen vaimonsa kesävieraina. Lappalaistenmäeltä siirryimme Pirttiluotoon, mihin vanhempani rakensivat meille talviasuttavaksikin tarkoitetun kodin. Siellä vietimme monta ihanaa kesää. Syksyllä 1960 vanhempani olivat vaihtamassa Turussa talviasuntoa ja päätimme jäädä siksi aikaa Naantaliin, kunnes uusi koti Turusta löytyisi. Siitä syksystä tuli elämäni käännekohta. Tutustuin ja rakastuin tummaan, komeaan poikaan, joka oli jo lapsuuden kodissaan, Maskun Niemenkulman Maanpäässä, kasvanut sosialidemokraattiseen liikkeeseen. Palava, ruusunpunainen rakkaus johti avioliittoon ja kodin perustamiseen Naantaliin. Tämän kohtaamani nuoren miehen into, tehdä yhteiskunnallista työtä työväenliikkeessä, tarttui aikanaan myös minuun. Olen saanut vuosien varrella olla mukana erilaisissa tehtävissä mm. Naantalin Työväenyhdistyksen johtokunnan jäsenenä, varapuheenjohtajana sekä yhdistyksen naisjaoston varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Kaikki tämä aika on syventänyt ajatustani sosialidemokraattisesta aatteesta ja siitä, että haluan olla vahvasti mukana juuri tässä toiminnassa.
Naantalissa 4. päivänä lokakuuta 2014
Riitta Aho
